Mahdollisten alueluovutusten myötä mottiin jäävän Voskeparin kylän pormestari kertoo, että kylässä harjoitellaan jo aseiden käyttöä konfliktin varalta. Maat aloittivat yhteisen rajankäynnin tiistaina.
Voskeparin kyläneuvoston edustalle kokoontuneessa väkijoukossa tunnelma on levoton. Koillis-Armeniassa sijaitsevan kylän väki on kokoontunut paikalle päivittäin jakamaan tunnelmiaan sen jälkeen, kun Armenian pääministeri Nikol Pashinjan ilmaisi olevansa valmis Azerbaidzhanille tehtäviin aluemyönnytyksiin rauhanneuvotteluiden edistämiseksi.
Azerbaidzhanin aluevaateiden listalla on kahdeksan Armenian hallinnassa olevaa rajakylää tai aluetta. Ne ovat entisiä Azerbaidzhanin asutuksia, jotka armenialaisjoukot valtasivat ensimmäisen Vuoristo-Karabahin sodan aikana 1990-luvulla.
Kylillä on tärkeää strategista merkitystä Armenialle, sillä niiden läpi kulkee taloudellinen elämänlanka, ulkomaankaupalle tärkeä maantie Georgiaan. Myös venäläiset kaasuputket kulkevat alueen halki.
Azerbaidzhanin aluevaateiden listalta löytyy myös Voskeparia ympäröiviä alueita, ja ainakin osa alueen asutuksesta voisi siirtyä, kuten moni alueella asian näkee, verivihollisen hallintaan.
– Väki on huolestunut, että menetämme alueemme Azerbaidzhanille, eivätkä turvallisuushuolemme siinä tapauksessa ratkea lainkaan, Voskeparin pormestari Ishkhan Aghbaljan sanoo uutistoimisto AFP:lle.
1:47
Lokakuu 2023: Tästä Vuoristo-Karabahin konfliktissa on nyt kyse.
Lue myös: Azerbaidzhan ja Armenia vaihtavat sotavankeja – haluavat normalisoida suhteensa
Taustalla kaksi sotaa
Armenian ja Azerbaidzhanin suhteiden polttopisteessä on Vuoristo-Karabahin alue, joka irtautui Azerbaidzhanista kolme vuosikymmentä sitten. Vuoristo-Karabahista on tämän jälkeen käyty kaksi sotaa Armenian ja Azerbaidzhanin välillä 1990-luvun alussa ja vuonna 2020.
Alue oli viime vuoden syyskuussa jälleen dramaattisten käänteiden keskipisteessä, kun Azerbaidzhan valloitti alueen päivän kestäneessä konfliktissa.
Tällä hetkellä Armenia tavoittelee kestävää rauhansopimusta ja välien normalisointia Azerbaidzhanin kanssa. Sekä Pashinjan että Azerbaidzhanin presidentti Ilham Alijev ovat luonnehtineet rauhansopimuksen olevan lähellä, mutta uuden konfliktin uhkaa ylläpitävät maiden väliset aluekiistat.
Armenia ja Azerbaidzhan kertoivat tiistaina maiden aloittaneen rajalinjansa määrittämisen.
Azerbaidzhan haluaisi rajakylien lisäksi myös maayhteyden emämaasta irrallaan olevaan Nahitshevanin alueeseen, jonne päästäkseen pitää joko ylittää tai ohittaa Armenia.
Osana rauhansopimusta myös Armenia on esittänyt vaateita alueista Vuoristo-Karabahin ulkopuolella, joita Azerbaidzhan on ottanut viime vuosina haltuunsa. Lisäksi se vaatii Azerbaidzhanin 1990-luvulla miehittämää Artsvashen aluetta takaisin itselleen.
Lue myös: Kansainvälinen tuomioistuin: Azerbaidzhanin sallittava ihmisten paluu Vuoristo-Karabahiin
"Katkeraan loppuun saakka"
Voskeparissa vieraillessaan maaliskuussa Pashinjanin viesti oli, että Armenian täytyy ehkä myöntyä ainakin osaan aluevaatimuksista.
– Jotta saisimme, mikä oikeutetusti kuuluu Armenialle, meidän täytyy olla valmiita luopumaan siitä, mikä ei meille kuulu. Meidän tarkoituksemme on estää sota, pääministeri sanoi.
Kaikki kyläläiset eivät kuitenkaan ole valmiita luopumaan maistaan taisteluitta. Osa kyläläisistä on osallistunut veteraanijärjestön järjestämiin koulutuksiin, joissa harjoitellaan aseen käsittelyä ja taktista yhteistoimintaa.
– Olemme rauhanomaista väkeä, mutta kaikki täällä ovat valmiit kohottamaan aseensa, jos heidän täytyy, Voskeparin pormestari Aghbaljan sanoo.
Kylän laitamilla asustava 73-vuotias Fridik Barsegjan kertoo, että uusi raja kulkisi hänen pihansa poikki.
– Kuvittele millaista olisi eräänä päivänä herätä ja todeta, että talo onkin toisessa maassa, Barsegjan sanoo ja lisää, että hän aikoo pysyä talossaan "katkeraan loppuun saakka".
– Kevään tulo tietää sotaa, hän jatkaa.
1:45
Syyskuu 2023: Yli 50 000 paennut Azerbaidzhanin haltuun ottamasta Vuoristo-Karabahista Armenian puolelle.