Suomalaisnuorten kielitaito on rapautumassa muiden kielten kuin englannin osalta. Kielten ryhmäkoot ovat pienentyneet ja etäopetus on lisääntynyt. Tämä on heijastunut ylioppilaskirjoituksiiin, jossa erityisesti lyhyen saksan ja ranskan kielen kirjoittajien määrä on romahtanut.
Kielten opiskelu on jäänyt jalkoihin valinnaisaineiden moninkertaistumisen myötä sekä yliopistojen pääsykoeuudistuksen vuoksi, jossa pitkästä matematiikasta saa huomattavasti enemmän pisteitä kuin vieraista kielistä.
Parikymmentä vuotta saksan kielen opettajana olleen Hanna Saaren mukaan kielten opiskelu romahdus näkyy ryhmäkokojen pientymisenä sekä usean lukion oppilaiden etäopetusryhmien lisääntymisenä.
– Matematiikan arvostus on suurta tällä hetkellä ja se vaatii paljon töitä. Oppilaista voi tuntua vaikealta ottaa vielä vieras kieli mukaan. Moni ei sitä ota, vaikka haluaisikin ottaa, kertoo Saari.
Saaren mukaan ensimmäisen vuoden oppilaat voivat lukea saksaa muuttamia kursseja, mutta monet lopettavat myöhemmin, kun huomaavat ettei vieras kieli mahdu lukujärjestykseen.
Suomen kieltenopettajien liitosta kerrotaan, että laajat kielten opiskelumahdollisuudet peruskoulussa keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja erityisesti Etelä-Suomeen.
Ylioppilaslautakunnan mukaan tämä heijastuu kirjoituksissa pitkien, mutta myös lyhyiden kielien kirjoittajien vähentymisenä.
– Tässä aika moni ylioppilas hankkii turistikielitaidon, mutta pitkäjänteiseen opiskeluun osallistutaan aiempaa vähemmän, toteaa ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä.
Ylioppilaskirjoituksissa on romahtanut erityisesti lyhyen Saksan ja Ranskan kirjoittajien määrä, kun taas lyhyen englannin kirjoittajien määrä on noussut hieman. Näin siitä huolimatta, että suurin osa on lukenut pitkän englannin.
Kielten opiskelussa oppii myös kultuurin ja maan tavat
Kallion lukion saksan opettaja on huomannut, että oppilaat kokevat kuormittavaksi kielten opiskelussa erityisesti sanojen ulko-opettelun.
Saari muistuttaa, että kielen opiskelu ei ole vain sanojen ulkoa oppimista ja kielioppia vaan siinä oppii myös tavat ja kulttuurin.
– Kielitaidosta ja maantuntemuksesta voi olla myöhemmin hyötyä työelämässä. Saksan ja ranskan kielet ovat yleisimmin puhutut kielet Euroopassa.
Abiturientti Roope Lappalainen innostui lopulta saksan ja ranskan opiskelusta.
–Jos suoritan saksan kielidiplomin eli Sprachdiplomin ja pääsen silloin opiskelemaan Saksaan. Ranskaan voin mennä, jos osaa kieltä vähän, pohtii Lappalainen.
Lappalainen iloitsee ja muistuttaa muitakin, että lukiossa kielten opiskelu on ilmaista.
Ensimmäistä vuotta lukiossa opiskeleva Suvi Kenttämaa pystyi vihdoin aloittamaan ranskan opiskelun.
– Olen aina ollut kiinnostunut ranskan kielesta. Olisin halunnut opiskella ranskaa jo peruskoulussa, mutta ryhmään ei tullut tarpeeksi oppilaita.
Lukiossa aloittaneet ystävykset Mikaela Toivanen ja Aida Wilhelm harkitsevat italian kielen opiskelua.
Toivasta Italia on innostanut, koska hänen perheensä osaa puhua kieltä, kun taasen Wilhelmin hyvä ystävä asuu Italiassa.
Molemmat ovat sitä mieltä, että ruotsin ja englannin lisäksi on hyötyä, jos osaa muitakin kieliä.
– Emme ole ajatelleet kirjoittaa lyhyttä kieltä. Uskomme, että moni ei opiskele ylimääräisiä kieliä, koska pistejärjestelmä ei kannusta siihen, perustelevat ystävykset.
2:21
Mikä merkitys laajalla kielten osaamisella on yhteiskunnalle, Suomen kielenopettajien liiton puheenjohtaja Outi Vilkuna?