Kieltenopetuksen aikaistamisella pyritään vastaamaan myös laajasti jaettuun huoleen suomalaisten kielitaidon kaventumisesta.
Video: Vieraan kielen opiskelun aikaistamiseen liittyvästä kokeilusta uutisoitiin elokuussa 2017.
Asiaa selvittänyt professori Riitta Pyykkö huomauttaa, että vieraan kielen osaaminen painottuu yhä vahvemmin englannin kieleen.
– Kielitaito yksipuolistuu ja kohta kukaan ei osaa mitään muuta kuin englantia. Myöhemmillä kouluasteilla valinnaisten kielten valitseminen on vähentynyt jyrkästi ja esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa kirjoitetaan huomattavasti vähemmän lyhyitä kieliä kuin ennen.
Samaan aikaan monipuolisen kielitaidon tarve on maailmassa korostunut. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan ministeriö kannustaa kuntia monipuoliseen kielivalikoimaan.
– Kokeiluissa on rahoitettu erityisesti niitä hankkeita, joissa tarjotaan myös muuta kuin englantia.
Englanti on kuitenkin kuntien tarjoamista kielivaihtoehdoista ylivoimaisesti yleisin. Viime kädessä kielivalinta on myös vanhempien käsissä. Grahn-Laasosen mukaan vanhemmat haluavat pääsääntöisesti valita englannin.
Uudistus voi muuttaa asenteita
Turun yliopiston vararehtorina ja venäjän kielen professorina toimiva Pyykkö esitti selvityksessään, että A1-kielivalinnaksi suositeltaisiin pääsääntöisesti muuta kuin englantia.
– Englanti opitaan joka tapauksessa ihan hyvin vaikka se alkaisi kolmannelta luokalta. Sitä tulee joka tuutista.
Pyykön mukaan hänen ehdotuksensa ammuttiin epärealistisena alas. Hän sanoo ymmärtävänsä vanhempia, jotka haluavat lapsensa valitsevan A1-kieleksi juuri englannin.
– Ajatellaan, että jos vaikka muutetaan myöhemmin toiselle paikkakunnalle, englantia on aina tarjolla pitkänä kielenä.
Pyykkö arvelee, että englanti ja ruotsi pysyvät A1- ja A2-kielinä myös jatkossa. Hän kuitenkin toivoo, että uudistus tukisi myös muiden kielten opiskelua.
– Jos innostus saataisiin paremmin syttymään jo nuorempana, ehkä asenteetkin olisivat sellaiset, että kielet ovat mielenkiintoisia.