Kim Wall oli kuollessaan erityisen onnellinen ja tulevaisuudenhaaveita täynnä – vanhemmat MTV Uutisten haastattelussa: "Mitään riskiä ei pitänyt olla"

Ruotsalaistoimittaja Kim Wallin murhasta tulee elokuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Wallin vanhemmat Ingrid ja Joachim kirjoittivat tyttärestään kirjan Kun sanat loppuvat, Kim Wallin tarina (WSOY), joka julkaistiin viime viikolla suomeksi.

Ingrid ja Joachim Wall päättivät tehdä kirjan, koska he eivät halunneet antaa haastatteluja lukuisista pyynnöistä huolimatta, vaan mieluummin kertoa Kimin tarinan kirjassa.

– Me tunsimme hänet parhaiten, joten me halusimme kirjoittaa kirjan hänestä, he kertovat.

Seurasi vanhempiensa jalanjälkiä

Kim Wall seurasi uravalinnassaan vanhempiaan. Äiti Ingrid tekee edelleen töitä toimittajana Ruotsin Trelleborgissa, isä Joachim on ollut ikänsä freelance-uutiskuvaaja.

Pikkuveljestäkin tuli journalisti.

– Matkustimme paljon, kun Kim ja Tom olivat lapsia ja he kulkivat mukanamme kaikkialle. Sieltä varmaan Kimiin tarttui innostus matkustaa, vanhemmat kertovat.

– Me emme koskaan tyrkyttäneet lapsillemme journalistin ammattia, päinvastoin, mutta molemmat valitsivat sen itse. Kim halusi olla nimenomaan ulkomaan kirjeenvaihtaja ja tehdä töitä freelancerina, kertoa tärkeitä tarinoita maailmalta.

Turvallisuushakuinen toimittaja

MTV Uutiset tapasi Ingrid ja Joachim Wallin tällä viikolla, kun he olivat Suomessa markkinoimassa kirjaansa.

Isälle on jäänyt erittäin kirkkaasti mieleen vuosi 2015, kun Kim oli lähdössä juttukeikalle Marshallinsaarille, missä on vaarallista plutoniumia. Vanhempia pelotti, mutta Kim oli päättänyt lähteä.

– Se tarina oli niin suuri, että Kim halusi kertoa sen. Kim oli kuitenkin aina turvallisuushakuinen ja hän huolehti viimeiseen asti turvallisuudestaan. Hän ei ottanut turhia riskejä.

– Mutta hän oli myös erittäin päättäväinen. Kun hän päätti tehdä jotain, sen hän myös teki, vaikka se olisi ollut vaikeaa.

Kim Wall ehti muutaman vuoden kestäneen toimittajan uransa aikana tehdä töitä maailman suurimmille lehdille, kuten New York Timesille, Guardianille ja Süddeutche Zeitungille. Hän teki aina töitä englanniksi, ei omalla äidinkielellään ruotsiksi.

Kuoli lähellä kotiaan

Kim kasvoi koko lapsuutensa samassa talossa Trelleborgissa, missä hänen vanhempansa asuvat edelleen. Talo sijaitsee vain 45 minuutin päästä Kööpenhaminasta, missä Kim menetti henkensä järkyttävällä tavalla elokuussa 2017.

Kim lähti elokuun 10. päivä 2017 juttukeikalle tanskalaiskeksijä Peter Madsenin sukellusveneelle, mutta hän ei koskaan palannut sieltä. Madsen murhasi hänet ja paloitteli ruumiin.

Vanhempien mukaan Kim ei ollut lainkaan peloissaan juttukeikasta.

– Monet toimittajat olivat käyneet hänen sukellusveneellään aikaisemminkin, hänestä oli tehty paljon juttuja. Mekin tunsimme useita toimittajia, jotka olivat haastatelleet häntä. Mitään riskiä ei pitänyt olla, äiti kertoo.

Viimeinen tapaaminen päivää ennen

Vanhemmat tapasivat Kimin viimeisen kerran päivää ennen sukellusvenekeikkaa. Tuolloin he myös tapasivat ensimmäisen kerran Kimin poikaystävän, jonka kanssa hän oli ollut 11 kuukautta. Pari oli tavannut Australiassa.

Rakastunut pari oli muuttamassa seuraavalla viikolla Pekingiin Kiinaan.

– Kim oli todella onnellinen tuolloin. Hän oli löytänyt elämänsä rakkauden ja oli kaikin puolin onnellinen, vanhemmat kertovat.

Viimeisellä tapaamisella kotona oli käymässä myös Kimin veli ja perhe otti perinteisen, jokavuotisen perhepotretin kotitalon pihalla. Se kuva jäi viimeiseksi kuvaksi Kimistä.

Vanhemmat olivat aina huolissaan tyttärestään, vaikka tämä olikin jo 30-vuotias. Kim matkusti ympäri maailmaa ja vanhemmat tiesivät liikennonnettomuuksista ja erilaisista riskeistä, mitä eri maissa oli. Kerran Kim oli joutunut ryöstetyksikin ulkomailla.

Kesällä 2017 vanhemmat eivät olleet kuitenkaan lainkaan peloissaan, koska tytär oli lähellä kotia, turvallisessa Kööpenhaminassa.

Keikka varmistui lyhyessä ajassa

Kim Wall oli yrittänyt saada Peter Madsenilta haastattelua keväästä 2017 saakka. Vielä edellisenä iltana ennen juttukeikkaa Kim ei tiennyt siitä ja näin ollen hän ei puhunut vanhemmilleenkaan etukäteen juttukeikasta.

– Tämä mies (Madsen) oli laittanut Kimille viestin vain pari tuntia ennen keikkaa, että nyt hänelle sopisi. Me emme siis ehtineet kuulla keikasta emmekä usko, että Kim oli lainkaan peloissaan.

Vanhemmat saivat kuulla juttukeikasta vasta seuraavana yönä, kun Kimin poikaystävä soitti vanhemmille ja kertoi, ettei Kim ollut palannut sukellusveneeltä.

Siitä käynnistyi päivien epätoivo ja etsinnät. Kului 111 päivää Kimin katoamisesta, ennen kuin kaikki hänen ruumiinosansa oli löydetty merestä.

– Poliisi hoiti tutkinnan hyvin eikä meillä ole mitään moitittavaa heidän toiminnastaan. Tutkinnan edetessä ehdimme monta kertaa todeta, että mitään pahempaa ei voi enää tulla eteen, ja joka kerta tuli.

Madsenia ei ole vanhemmille

Ingrid ja Joachim Wall eivät halua puhua lainkaan Peter Madsenista eivätkä he suostu mainitsemaan edes miehen nimeä.

– Hänellä ei ole mitään sijaa meidän elämässämme. Emme halua ajatella häntä, emme suostu edes vihaamaan häntä. Hän vei meiltä kaikista rakkaimman, oman tyttäremme, joten hän ei saa viedä enää meidän ajatuksiamme ja energiaamme. Emme halua haaskata voimiamme katkeruuteen, vanhemmat sanovat.

Sen sijaan Kimin poikaystävään vanhemmat ovat yhteydessä edelleen tiiviisti, vaikka he ehtivät tavata Olen vain kerran ennen Kimin kuolemaa.

– Ole käy vierailemassa meidän luonamme melkein viikottain ja juttelemme usein. Hän on tiiviisti mukana elämässämme, Ingrid kertoo.

Vain Madsen tietää totuuden

Kim Wall sai surmansa järkyttävällä tavalla ja hänen ruumiinsa paloiteltiin. Vanhemmat saivat silti haudata tyttärensä, mutta he eivät koskaan saaneet nähdä häntä enää.

Totuus sukellusveneen tapahtumista on edelleen hieman auki, koska ainoastaan Madsen tietää mitä veneessä tapahtui.

– Me emme ymmärrä mitä on tapahtunut. Se on surrealistista eikä se tule ikinä tajuntaamme. Emme ikinä saa vastauksia, ja meidän on vain hyväksyttävä se mitä tapahtui, Wallin vanhemmat sanovat.

Kimin kuoleman jälkeen vanhemmat perustivat tyttärensä muistoksi säätiön, joka jakaa vuosittain stipendejä nuorille naisjournalisteille. Vanhemmille on tärkeää, että Kimin kaltaiset toimittajat saavat jatkaa tärkeää työtään, vaikka Kimiltä työ jäi kesken.

– Säätiö antaa meille merkityksen. Ajattelemme, että se on tärkeä senkin takia, että säätiön vuoksi Kimistä puhutaan ja hänet muistetaan. Se on tapa pitää hänet elossa, Ingrid sanoo.

Yhteydenotot lämmittävät

Kimin kuoleman jälkeen sadat ihmiset – tutut ja tuntemattomat – ovat ottaneet yhteyttä Ingridiin ja Joachimiin.

– Tiesimme, että Kimillä on ystäviä joka puolelle maailmaa, mutta emme tienneet, että hänellä oli niitä niin paljon. On ollut lohduttavaa yhdessä puhua Kimistä ja muistella häntä.

Myös monet tuntemattomat ovat ystävien lisäksi ottaneet osaa Wallien suruun ja tukeneet heitä. Se on auttanut vanhempia ja antanut heille voimaa suuren surun keskellä.

Vanhemmat toivovat, että Kim muistetaan jatkossa hänen työnsä ja saavutuksiensa takia, ei julman rikoksen kohteena.

– Toivomme, että kymmenen vuoden päästä hänet muistetaan toimittajana ja ihmisenä, ei sukellusvenetragedian uhrina.

Sen sijaan surun vanhemmat eivät usko loppuvan koskaan.

– Emme edes odota sitä, koska suru on ja pysyy. Se on nyt osa elämäämme.

Lue myös:

    Uusimmat