Kokoomuksen Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjan rahoitusta junailtiin vuosina 2005-2006 hämärillä tavoilla, kirjoittaa keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen.
Korhosen tuoreessa kirjassa "Maan tapa" kerrotaan, että vain osa rahoituksesta ohjattiin viralliselle kampanjatilille, jonka rahaliikenne raportoitiin vaalien jälkeen viranomaiselle.
Korhonen käy laajasti vaalirahoitusta ruotivassa kirjassaan läpi myös keskustan ehdokkaan Matti Vanhasen ja SDP:n Tarja Halosen vaalikampanjoita. Korhosen mukaan kaikkien ehdokkaiden rahoituksessa rikottiin vaalirahoitussääntöjä.
- Kaikki puolueet toimivat enemmän ja vähemmän samoin. Se oli maan tapa, Korhonen kommentoi.
Lahjoittajien oli mahdollista kuitenkin suorittaa rahat muille tileille. Tuolloin rahaa saattoi lahjoittaa yli lain asettaman 3400 euron rajan ilman, että nimi tulisi julki. Korhosen mukaan tätä pimitysmahdollisuutta tarjottiin lahjoittajille.
– Tällöin oikeusministeriölle raportoidaan vaalien jälkeen ko. summan tulleen joko puolueelta tai säätiöltä. Tämän vaihtoehdon monet yritysjohtajat ja yritykset ovat valinneet, liikemies Arto Merisalo kirjoittaa sähköpostissaan yrittäjille tammikuussa 2006.
Kirjan mukaan talousrikoksista tuomitulla Merisalolla oli keskeinen rooli kampanjarahoituksen keräämisessä liikemiehiltä. Hän teki asiassa yhteistyötä kokoomuksen kansanedustajan Ben Zyskowiczin kanssa.
Zyskowicz myöntää, että osa rahasta ohjautui muille kuin kampanjatilille. Hän kuitenkin painottaa, että kyse oli puolueelle annetusta tuesta.
Merisalon sähköpostit lähteenä
Korhonen perustaa väitteensä sähköposteihin, jotka hän on saanut haltuunsa Merisalolta.
Myös Merisalon johtama Nova Group antoi vaalirahaa itse poliitikoille, vaikka yrityksen talous oli pahasti retuperällä.
Nova Group tuomittiin konkurssiin ja lopulta kokoomus palautti osan eduskunta- ja presidentinvaalikampanjaan yhtiöltä saaduista rahoista. Puolue avasi myös tuolloin tietoja Niinistön kampanjan aiemmin vaietuista tukijoista. Kaikkia ei kuitenkaan paljastettu, koska henkilöt eivät olleet antaneet lupaa.
Moitteita medialle
Korhosen mukaan piiloon jäi lopulta yli puoli miljoonaa euroa. Korhonen moittii mediaa siitä, että se ei vaatinut kokoomusta kertomaan tukijoita.
– Suomen historian suurin ”vaalirahakusetus” tapahtui syksyllä 2009, kun media salli edelleen kokoomuksen pimittää 547 500 euroa lain ilmoitusvelvollisuuden ylittäviä vaalirahoja, Korhonen kirjoittaa.