EU-huippukokous toi jälleen näkyväksi jäsenmaiden väliset näkemyserot Ukrainan tukemisessa. Samalla Kaja Kallaksen arvostus Brysselissä koki kolauksen, kirjoittaa MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas esitteli EU-jäsenmaille hiljattain laajan Ukraina-tukipaketin, johon mukaan voisivat liittyä myös esimerkiksi Norja ja Britannia unionin ulkopuolisina maina.
Ajatuksena oli tukea Ukrainaa aseellisesti 20–40 miljardin euron arvosta tänä vuonna. 40 miljardin toteutuessa kyse olisi käytännössä Euroopan aseavun tuplaamisesta viime vuoteen verrattuna.
Taustalla on se, ettei Ukraina voi luottaa Donald Trumpin Yhdysvaltojen tuen pysyvyyteen. Joka tapauksessa Trumpin hallinto on antanut ymmärtää, että Euroopan on otettava Ukrainasta isompi vastuu.
Vielä alkuviikosta Kallas oli toiveikas menestymismahdollisuuksistaan. Maanantain ulkoministerikokouksen jälkeen hän sanoi paketin saaneen laajaa tukea. Samaa sanoi suomalaismedialle ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Laajaan tukeen eivät kuitenkaan yhtyneet Ranska, Italia tai Espanja – EU:n kolme suurinta taloutta Saksan jälkeen. Paketti oli rakennettu siten, että kukin osallistuva maa tukisi taloutensa koon mukaan.
Kolmikon aseapu Ukrainalle on ollut vaatimatonta, Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kovista puheista huolimatta.
Suomelle paketti olisi kelvannut mainiosti. Pääministeri Petteri Orpo laskeskeli Brysselissä, että tälle vuodelle jo tehdyt tai kaavaillut päätökset riittäisivät täyttämään Suomen osuuden, jos paketin koko jäisi 20 miljardiin euroon.
Kallas keskittyi lopulta tykistöammuksiin
Huippukokouksen alla Kaja Kallas siirsi isomman paketin syrjään odottamaan suotuisampia tuulia, jos sellaisia koskaan tuleekaan, ja keskittyi akuutisti ajamaan pienempää osaa siitä. Tavoitteena oli päättää kahden miljoonan tykistöammuksen toimittamisesta tänä vuonna.
Viiden miljardin arvoista aloitetta lähtevät pääministeri Orpon mukaan edistämään halukkaat maat. Kokouksen loppuasiakirjaan siitä kirjattiin vain hyvin epämääräinen muotoilu.
Kritiikkiä Kallaksen paketin lässähtämisestä on Brysselissä vieritetty Ranskan ja Italian haluttomuuden lisäksi myös Kallakselle itselleen.
Kallas toi esityksensä pika-aikataululla pöytään konsultoimatta ensin jäsenmaita. Suunnanmuutos etelän maissa tällä aikataululla olisi ollut valtava yllätys.
Lopputulos oli kolaus Kallas arvostukselle neuvottelijana ja toi taas näkyväksi erot jäsenmaiden asenteessa Ukrainan tukemiseen.
Jälkimmäinen saattoi olla myös tarkoituksellista paineen lisäämistä EU-maiden johtajille.
– Jos kuuntelette johtajien lausuntoja, niin tuki Ukrainalle on hyvin suurta. Sen pitäisi näkyä nyt myös teoissa, todellisissa summissa ja ammuksissa, joita Ukraina tarvitsee, Kallas sanoi huippukokoukseen saapuessaan.
Etelässä haluttomuutta myös oman puolustuksen vahvistamiseen
Kallaksen paketin kaatuminen, ainakin toistaiseksi, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Euroopan Ukraina-tuki romahtaisi. Kysehän oli nimenomaan pyrkimyksestä jakaa taakkaa tasaisemmin.
Viime viikkoina eri maat ovat tunnistaneet tarpeen kasvattaa apuaan. Saksa päätti tällä viikolla 3 miljardin euron aseavusta, Espanjakin teki päätöksen miljardista.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Antonio Costan mukaan viimeaikaiset tukilupaukset jäsenmaista ovat yhteen laskettuna 15 miljardia euroa.
Hän sanoo uskovansa, että kokouksessa käsitellyt komission suunnitelmat Euroopan puolustuksesta lisäävät myös jäsenmaiden panostuksia myös Ukrainan tukemiseen.
Jää kuitenkin nähtäväksi, missä laajuudessa jäsenmaat ovat valmiita käyttämään instrumentteja, jotka perustuvat pitkälti lainan ottamiseen. Budjeteissa kun ei juuri missään ole ylimääräistä liikkumavaraa ja tarve vahvistaa omaa puolustusta vastaamaan uhka-arviota Venäjästä on ilmeinen.
Jo valmiiksi pahoin velkaantuneessa etelässä siihenkin on vähemmän tahtoa kuin vaikka Pohjoismaissa ja Baltiassa.
Nykyiset päätökset eivät vielä riitä siihen, että Ukraina muutetaan Ursula von der Leyenin termein "teräspiikkisiaksi", jota vihollisen on mahdoton hotkaista.