MTV Uutisten Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mari Karppinen muistelee kommentissaan vuoden takaista kongressinvaltausta ja pohtii sen seurauksia.
Tänään loppiaisena on kulunut vuosi siitä, kun entisen presidentti Donald Trumpin kannattajat hyökkäsivät kongressitalolle.
Kannattajien oli tarkoitus pysäyttää 2020 presidentinvaalien tuloksen vahvistaminen. Sen sijaan ainakin viisi ihmistä sai surmansa ja yli sata poliisia loukkaantui väkivaltaisuuksissa. Moni amerikkalainen ei ole vieläkään valmis hyväksymään, mitä Yhdysvalloille sinä päivänä oikein tapahtui.
– Se oli mahtavaa ja uskomatonta! Meidän täytyi puolustaa vapauttamme, hehkutti kongressihyökkäykseen osallistunut Trumpin tukija, Tom, minulle Washingtonissa pian hyökkäyksen jälkeen.
Tom matkusti pääkaupunkiin Kaliforniasta ja esitteli minulle ylpeänä hyökkäyksen aikana ottamiaan kännykkävideoita. Häntä ei tuntunut huolettavan ollenkaan tulevansa pidätetyksi.
– En ole tässä vielä kiivennyt ylös, mutta katso nyt menemme, Tom näyttää videolta ylpeänä, kuinka liikkuu Capitolilla eteenpäin.
Videolla liehuvat Trump-liput, virkavalta ja hyökkääjät ottavat yhteen. Tapaan Tomin vielä seuraavana aamuna hotellin aulassa. Yövymme samassa hotellissa muutama kortteli kongressitalolta. Tomin tunnelmat ovat muuttuneet aamun uutisia lukiessa ylpeydestä alakuloon.
– Meidät on esitetty aivan väärässä valossa. Ihmiset eivät ymmärrä!
Lue lisää: Bidenin arvellaan syyttävän puheessaan suorasanaisesti Trumpia viime loppiaisen tapahtumista
Biden astui virkaan
Pari viikkoa myöhemmin vaalit voittaneen Joe Bidenin virkaanastujaiset järjestettiin samaisella kongressitalolla, mutta tällä kertaa turvatoimet olivat mittavat. Capitol oli ympäröity korkealla metalliaidalla ja turvallisuusuhkia riitti.
Minulla kuten monella muullakin paikalla olleista toimittajista oli varotoimena luotiliivit ja panssariautot vartioivat kongressin läheisiä kortteleita. Vielä pari päivää ennen Bidenin virkavalan vannomista tein suoran lähetyksen hyökkäystä tukeneen, raskaasti aseistautuneen, ääriryhmän edessä.
Kaiken tämän olisi luullut vakuuttavan amerikkalaiset, ettei väkivalta ole ratkaisu demokraattisissa vaaleissa. Sen sijaan nykytodellisuus on synkempi ja kansalaiset ovat jakaantuneita jopa hyökkäyksen luonteesta.
Yhä useampi hyväksyy väkivallan
Washington Postin tekemän tuoreen kannatuskyselyn mukaan joka kolmannes amerikkalaisista hyväksyy väkivallan hallintoa vastaan joissakin tapauksissa. Se on huomattavasti enemmän väkivallan puolustajia kuin aiempien vuosien kyselyissä.
Republikaaneista väkivallan hyväksyy vastaajista jopa 40 prosenttia, demokraateista 23 prosenttia.
Useissa eri kannatuskyselyissä yli puolet republikaaneista ei vieläkään myönnä, että Biden voitti vaalit ja on laillisesti valittu Yhdysvaltain presidentti. Republikaaneissa on myös vastustusta hyökkäystä tutkivaa edustajainhuoneen tutkintakomitean toimintaa kohtaan.
Osa amerikkalaisista ei suostu nimittämään kongressihyökkäystä muuta kuin protestiksi. Osa kieltää, että Trumpilla tai Trumpin tukijoilla oli valtausyrityksen kanssa mitään tekemistä.
Yli 700 ihmistä on pidätetty hyökkäyksen jälkeen, pääosin he ovat Trumpin kannattajia. Monella hyökkäykseen osallistuneista oli armeijataustaa.
"Armeijan täytyy valmistautua vuoden 2024 kapinaan"
Kolme korkea-arvoista entistä Yhdysvaltain sotavoimien kenraalia julkaisivatkin huolestuneen vetoomuksen Washington Postissa ennen joulua. Otsikko kuului: Armeijan täytyy valmistautua vuoden 2024 kapinaan.
Kenraalit varoittavat kirjoituksessaan ääriajattelusta armeijan sisällä. Vaikka kaikki Yhdysvaltain asevoimissa vannovat puolustavansa maan perustuslakia, kenraaleita huolettavat kapinalliset.
Esimerkkinä he käyttävät kongressihyökkääjien lisäksi Oklahoman kansalliskaartin prikaatinkenraalia Thomas Mancinoa, joka kieltäytyi noudattamasta Bidenin määräystä rokottaa kansalliskaartin jäsenet koronavirusta vastaan.
Mancinon mukaan kansalliskaarti vastaa osavaltion johdolle, ei liittovaltiolle. Todellisuudessa kansalliskaarti vastaa sekä osavaltiolle että liittovaltiolle.
Kenraalit kehottavat kirjoituksessaan kuvittelemaan, mitä tapahtuu, kun osavaltioiden päättäjät laittomasti vahvistavat seuraavien presidentinvaalien häviäjän omissa osavaltioissaan voittajaksi.
Amerikkalaiset uskovat poliittisen väkivallan jatkuvan
Kenraalit eivät ole huolensa kanssa yksin: Uutiskanava CBS:n kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia amerikkalaisista uskoo, ettei viime vuoden hyökkäys jäänyt erilliseksi tapahtumaksi, vaan luvassa on lisää poliittista väkivaltaa.
Presidentti Biden puhuu hyökkäyksestä ja Yhdysvaltain demokratian vaalimisen tärkeydestä myöhemmin tänään kongressitalolla. Osa amerikkalaisista toivoisi, että Biden puhuisi asiasta useammin, sillä kansalaisten usko demokratiaan on vaakalaudalla.
Onneksi yhteistä suurimmalla osalle lukuisista kannatuskyselyistä on kuitenkin se, että suurin osa vastaajista katsoo kongressihyökkääjien uhanneen demokratiaa. Toivottavasti Tomkin ymmärtää sen jonain päivänä.