Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on ottanut puheissaan edeltäjänsä Donald Trumpin aiempaa suoremmin tähtäimeen. Siihen on useita syitä, kirjoittaa MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Janne Puumalainen.
Yhdysvaltojen politiikassa huomio alkaa viimeistään nyt kääntyä kohti marraskuussa pidettäviä välivaaleja.
Välivaalit, midterm elections, saavat nimensä siitä, että ne sijoittuvat presidentin virkakauden puoliväliin. Marraskuussa tulee kuluneeksi kaksi vuotta Joe Bidenin valinnasta ja kahden vuoden kuluttua presidentistä äänestetään uudelleen.
Välivaaleissa valitaan kaikki Yhdysvaltain kongressin alahuoneen edustajat sekä kolmannes senaattoreista.
Välivaaleja on perinteisesti pidetty eräänlaisena kansanäänestyksenä istuvan presidentin politiikasta. Sekin on melkein perinne, että istuvan presidentin puolue menettää välivaaleissa asemiaan kongressissa.
Edellinen kerta, jolloin presidentin puolue ei menettänyt välivaaleissa yhtään paikkaa kongressin kummassakaan kamarissa, oli vuonna 2002 George W. Bushin ensimmäisellä kaudella.
Kyseessä oli poikkeusaika, joilloin terrorismin vastainen sota sai kansakunnan kerääntymään johtajansa ympärille. Republikaanit saivat kaksi lisäpaikkaa senaattiin ja kahdeksan edustajainhuoneeseen.
Edellisissä välivaaleissa Donald Trumpin kauden puolivälissä republikaanit onnistuivat lisäämään kaksi senaattorin paikkaa, mutta menettivät edustajainhuoneessa jopa neljäkymmentä paikkaa.
"Ekstremismiä, joka vaarantaa tasavallan perustukset"
Torstai-iltana parhaaseen katseluaikaan presidentti Biden puhui Philadelphiassa Pennsylvaniassa, joka on yksi välivaalien ratkaisevista osavaltioista.
Puheen paikka Independence Hall oli valittu symbolisesti. Rakennuksessa kokoontuivat Yhdysvaltojen perustuslain laatijat.
Biden käytti suuren osan puheesta puhumalla uhasta, joka hänen mukaansa uhkaa maan demokratiaa ja perustuslakia.
– Donald Trump ja MAGA-republikaanit edustavat ekstremismiä, joka vaarantaa tasavallan perustukset, Biden sanoi.
MAGA on lyhenne Trumpin kampanjasloganista Make America Great Again ja sitä käytetään hänen intohimoisista kannattajistaan. MAGA-liike ei ole hyväksynyt edellisten presidentinvaalien tulosta.
Lue lisää: Presidentti Biden: "Trumpin kannattajat ja heidän ääriajattelunsa vie Yhdysvaltoja taaksepäin"
Biden korosti, etteivät kaikki tai edes suurin osa republikaaniesta ole MAGA-republikaaneja, mutta tällä hetkellä liike pitää puoluetta tiukasti otteessaan. tätä ei käy kiistäminen.
Biden sanoi, ettei politiikkaa pitäisi nähdä sotana eri mielipiteiden välillä, vaan tapana sopia erimielisyyksistä yhdessä – yhdessä luotujen instituutioiden kautta. Bidenin mukaan kukaan ei ole todellinen patriootti, jos rakastaa maataan vain silloin, kun oma puolue voittaa vaalit.
Biden sanoi MAGA-joukkoa yhdistävän sokea usko johtajaansa ja valmius jopa poliittiseen väkivaltaan. Väkivallalla Biden viittasi etenkin tammikuun 6. päivän kongressihyökkäykseen, jota kovin moni republikaani ei suostu ääneen tuomitsemaan.
Lisäksi hän puhui uhkauksista, joita ovat saaneet vaalivirkailijat ja viranomaiset. Viimeisimpänä liittovaltion poliisi FBI, joka teki kotietsinnän Trumpin kartanolle.
– Jos Trump pidätetään, kaduilla tulee olemaan mellakoita, republikaanisenaattori Lindsey Graham totesi pari päivää sitten Fox Newsille.
Samaa sanoi hänen kollegansa Josh Hawley, joka kuuluisasti kävi innostamassa mellakoitsijoita kongressitalon ulkopuolella tammikuun kuudentena 2021.
Hawleyn ja Grahamin sanat on aseteltu siten, että niitä ei voi tulkita suoraksi kehotukseksi. Mutta itseään toteuttavia koirapilliennustuksia ne saattavat hyvin olla.
Hän, joka aiemmin jäi nimeämättä
Biden on toki puhunut uhasta demokratialle ennenkin. Nyt aihe on hänen esiintymisissään entistä yleisempi ja presidentti on alkanut myös nimetä Donald Trumpin puheissaan suoraan.
Vielä tammikuussa puhuessaan kongressihyökkäyksen vuosipäivänä Biden ei maininnut Trumpia kertaakaan nimeltä. Hän oli pelkkä "edellinen presidentti". Nyt Trump ei ole enää mies, joka jää nimeämättä.
Tähän on useampia syitä.
Yksinkertaisin niistä on se, että edellisen presidentin hahmo on varjostanut tätä presidenttikautta enemmän kuin koskaan Yhdysvaltojen historiasta. Trumpista on vain yksinkertaisesti vaikea olla puhumatta.
Juuri silloin kun kongressi oli hyväksynyt yhden Bidenin kauden suurimmista voitoista, satojen miljardien ilmasto- ja terveydenhuoltopaketin, täyttyivät uutiset yhtäkkiä Trumpin kotietsinnästä.
Donald Trump nousee yhä jatkuvasti ykkosuutiseksi.
Vaalimatematiikkaa
Yksi syy Bidenin painotusten muutokseen on se, että vaalien yleiset lainalaisuudet eivät ole hänen ja demokraattien puolella.
Kuten tämän kommentin alussa kirjoitin, välivaaleista muodostuu useimmiten kansanäänestys istuvan presidentin politiikasta. Jos niin kävisi nyt, ei se tiedä hyvää demokraattien ja Bidenin kannalta.
Bidenin suosiolukema, niin sanottu approval rating, on nyt samalla tasolla kuin Trumpilla neljä vuotta sitten. Noin 42 prosenttia kansalaisista pitää presidentin suoriutumista hyvänä.
Jonkin verran on kuitenkin tultu ylöspäin heinäkuun lukemista. Silloin luku kävi noin 38 prosentissa. Saman tuloksen Trump sai mittauksissa vain kautensa lopussa, kun hänen kannattajansa olivat jo väkivaltaisesti hyökänneet kongressiin.
Bidenin noussut kannatus selittyy ainakin ilmasto- ja terveydenhuoltopaketilla sekä opintolainojen anteeksiantamisella. Bensakaan ei ole enää yhtä kallista kuin alkukesästä.
Lue myös: MTV Yhdysvalloissa: Bidenin ilmastopaketti on historiallinen, mutta ei riittävä – "Paljon työtä on vielä tehtävänä"
Tavallista on myös se, että talouden epävarmuus osuu istuvan presidentin nilkkaan – oli syy sitten hänessä tai ei. Inflaatio on nyt historiallisen korkealla tasolla.
On Bidenin kannalta parempi, jos vaaleista tulee kansanäänestys demokratian tilasta eikä presidentin suosiosta. "Taistelu kansakunnan sielusta", kuten hän itse asian muotoilee.
Vaikutuksia seuraaviin presidentinvaaleihin
Välivaaleissa valitaan henkilöitä myös osavaltion johtaviin virkoihin. Ehdolla erilaisiin tehtäviin on suuri joukko republikaaneja, jotka kiistävät yhä edellisten vaalien tuloksen.
Heitä on useissa vaa'ankieliosavaltioissa ehdolla myös sellaisiin virkoihin, joilla on vaikutusta presidentinvaalituloksen vahvistamiseen. Näitä ovat ainakin osavaltion oikeusministerin ja johtavan vaaliviranomaisen tehtävät.
Osa ehdokkaista on todennut suoraan, ettei olisi virassa olleiden henkilöiden tapaan vahvistanut Bidenin voittoa vuonna 2020.
Jos seuraava presidentinvaalitulos on tasainen ja ratkaisu jää sellaisiin osavaltioihin, joiden johto on valmis kumoamaan, kääntämään tai riitauttamaan osavaltionsa äänestystuloksen, maa voisi ajautua kaaokseen. Näin sanovat Washington Postille useat perustuslakiasiantuntijat.
"Taistelu kansakunnan sielusta" ei siis ole aivan pelkkää demokraattien vaalitaktiikkaa, vaan välivaaleissa saatetaan myös aidosti ratkaista Yhdysvaltojen demokratian toimintaan perustavalla tavalla vaikuttavia asioita.