Viininmaisteluun liittyvä sanasto muistuttaa joskus korkealentoista runoutta. Oudoilla sanoilla on silti vankka perusta. Selvitä, mistä esimerkiksi karkin tai petrolin maku viinissä johtuu.
Viinipulloon ei ole sujautettu polttoainetta, älä huoli, eikä makeisaromejakaan. Petrolisuus ei myöskään ole huono ominaisuus viinissä. Opi lisää viinien salaperäisistä nimityksistä.
Kuin voissa paistettu
Voi ja viini saavat tunnusarominsa samasta yhdisteestä.
Voin tuoksu ja tiettyyn rajaan asti myös maku ovat läsnä monissa viineissä. Viinin voimaisuus liittyy juoman kemikaaleihin, jotka antavat myös voille tunnusaromin.
Usein voin aromia tuova diasetyyli syntyy sivutuotteena viinin malolaktisessa käymisessä. Tässä prosessissa rypäleiden terävät hapot muuttuvat kermaisemmiksi maitohapoiksi.
Toinen voimaisuuden lähde on ikääntynyt kypsytystynnyri. Tammitynnyrissä viini pehmenee ja kypsyy aromiltaan.
Kun puu taivutetaan tynnyrin muotoon, sitä lämmitetään tulella, mikä synnyttää tynnyrin paahtuneeseen sisäpintaan erilaisia yhdisteitä. Ne tuovat oman lisänsä joidenkin viinien aromeihin.
Karkilta maistuvaa viiniä
Karamellin aromi syntyy viiniin tammitynnyristä.
Karamellihan valmistetaan paahdetusta sokerista ja voista. Niinpä ei ole yllätys, että viinikin voi maistua karamellilta. Voimaisuus yhdistettynä poltetun tynnyrin synnyttämään paahdetun sokerin aromiin luovat yhdessä karamellimaisuuden viiniin.
Paahdetun sokerin aistii tynnyrissä, sillä puu kokee saman ilmiön liekkien nuoltavana kuin ruskistuva liha. Maillard-reaktiossa liha saa väriä ja makua proteiinien ja sokerien yhtyessä korkeassa lämpötilassa, ja sama tapahtuu puulle. Seurauksena ovat sokeriaromit, jotka siirtyvät tammitynnyrissä kypsyvään viiniin.
Vaniljaista tunnelmaa
Vanilliini on myös viinin aromi.
Vanilja on ihana maku niin jäätelössä kuin leivonnaisissa, miksei siis myös viineissä? Ikääntynyt tynnyri tarjoaa tämänkin bonusaromin. Tammi sisältää runsaasti aromaattisia yhdisteitä ja vanilliini on yksi näistä.
Kun viini kypsyy vuosikausia tynnyrissä, se vastaanottaa monia puun yhdisteitä. Joidenkin vuosien kuluttua viinin kanssa kosketuksissa oleva puukerros on menettänyt kaikki yhdisteensä. Silloin tynnyri on tullut tiensä päähän ja se yleensä vaihdetaan uuteen.
Paahdettuja mausteita
Viinin mausteisuus riippuu kypsytystynnyrin paahteisuudesta.
Viinin mausteisuus riippuu tynnyrin paahtuneisuuden asteesta. Mitä vahvempi paahto, sitä mausteisemmalta ja savuisemmalta viini tuntuu. Viinin valmistaja voi tilata juuri oikeassa asteessa paahdettuja tynnyreitä.
Varsinkin inkiväärin ja neilikan vivahteet ovat yleisiä viineissä. Ne tulevat vähän keskitasoa voimakkaammasta paahdosta, joka on kaikkein yleisin tynnyrin paahtoaste.
Bensaa viinissä
Petrolimaisuus on ominaista iäkkäille Rieslingeille.
Kypsän Rieslingin aromeihin kuuluu tyypillisesti petrolisuus. Tämän petrolin tuoksun ennusmerkit on aistittavissa kaikista viineistä.
Silti ainoastaan Riesling-lajike kykenee jatkuvasti tuottamaan kylliksi petrolisuutta aikaansaavaa yhdistettä, jotta sen todella tuntee viinissä. Jos et siis pidä petrolin mausta juomassasi, nauti Rieslingisi nuorina!
Katinjätöksiä vai herukkaa
Kissanpissan tuoksu viinipullossa johtuu rikin yhdisteestä.
Toisissa viineissä maistuu todellakin kissanpissa. Sen aiheuttaa eräs rikkiyhdiste. Kyseistä yhdistettä löytyy pääosin Sauvignon-suvun lajikkeista, Cabernetista ja Blancista.
Cabernet Sauvignonissa yhdiste lisää viinin mustaherukkaisuutta. Sauvignon Blancissa taas esiin tunkee yhdisteen ansiosta kissan virtsan tuoksu.
Lähde: snooth.com
(MTV3)