Kittilän kuntapäättäjien virkarikoskäräjillä kuullaan tänään todistajina valtakunnanpolitiikastakin tuttuja nimiä. Tarkoitus on saada valaistusta vyyhtiin, jossa Kittilän 27:ää kunnanvaltuuston jäsentä tai varajäsentä syytetään muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
Todistajaksi astelee muun muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Rinne selvitteli aikanaan hissiyhtiö Levi Ski Resortin toimitusjohtajan Jouni Palosaaren tekemisiä, jotka johtivat laajaan kuntajupakkaan.
Rinne oli tuolloin hallituksen puheenjohtaja Levin Matkailukeskus Oy:ssä, josta Ammattiliitto Pro omisti enemmistön. Matkailukeskus puolestaan omisti osan Levi Ski Resortista, jossa Rinne oli hallituksen jäsen.
Oikeudessa keskustellaan potkuista
Oikeudenkäynnin tässä haarassa on kyse kunnanjohtaja Anna Mäkelän saamista potkuista. Potkut tulivat vuonna 2014 sen jälkeen, kun Mäkelä teki tutkintapyynnön Palosaaren toimista hiihtohissikaupoissa. Korkein hallinto-oikeus on jo todennut potkut laittomiksi, ja nyt käräjillä pohditaan, syyllistyivätkö kuntapäättäjät asiassa virkarikoksiin.
Syyttäjän mukaan syytetyt pyrkivät hyödyttämään Palosaarta siinä määrin, että kyse oli rakenteellisesta korruptiosta.
Lapin käräjäoikeus katsoi jo kesällä, että Palosaari luovutti hissitarjouksen tehneen italialaisyhtiön luottamuksellisia tarjoustietoja itävaltalaisyhtiölle. Oikeus ei kuitenkaan pitänyt toimintaa rikoksena. Syyttäjä on valittanut tuomiosta.
Hiihtohissijupakka johti tutkintapyyntöön
Levin Matkailukeskus teki tutkintapyynnön Palosaaresta samoihin aikoihin kuin kunnanjohtaja Mäkelä. Rinnettä kuultiin jo poliisitutkinnassa ajasta, jolloin hiihtohissijupakka johti Palosaaren siirtämiseen Levi Ski Resortin toimitusjohtajan paikalta projektipäällikön tehtäviin ja lopulta tutkintapyynnön tekoon.
Rinne kertoi vuonna 2014, että Palosaaren toiminta hissiasiassa sai ainakin hänet menettämään luottamuksensa.
Todistajana oikeudessa kuullaan myös Levin Matkailukeskuksen toimitusjohtajana toiminutta Ari Aspiaa.
Kärnä kertoi Mäkelään liittyvästä puhelusta
Kittilän kuntapäättäjät perustelevat Mäkelän erottamista muun muassa sillä, ettei tämä ollut riittävän yhteistyökykyinen. Yhteistyökyvystä kuullaan tänään käräjillä keskustan entistä kansanedustajaa Mikko Kärnää, joka työskenteli ennen kansanedustajavuosiaan Enontekiön kunnanjohtajana.
Esitutkinnassa Kärnällä oli Mäkelän yhteistyökyvystä vain hyvää sanottavaa. Hän kertoi poliisille saaneensa Enontekiön kunnanjohtajana kesäkuussa 2014 puhelun, jossa soittaja tuntui etsivän perusteita Mäkelän erottamiselle.
Soittaja Veli-Matti Junnola kertoi olevansa puheenjohtajana tilapäisessä valiokunnassa, joka selvitti Kittilän kunnanjohtajan nauttimaa luottamusta ja mahdollista erottamista.
– Junnola mm. kysyi, oliko Anna Mäkelän syytä se, että Tunturi-Lapin seutukuntayhteistyö oli romuttunut. Mielestäni Junnolan puheesta ei välittynyt objektiivisuus, vaan minulta yritettiin saada sopiva lausunto niin, että lausunnostani olisi saatu jotain negatiivista Anna Mäkelää kohtaan ja perusteita hänen erottamiseksi kunnanjohtajan tehtävistä, Kärnä kertoi poliisikuulustelussa vuonna 2016.
Ei muistanut keskustelun yksityiskohtia
Junnola sanoi vastaajana poliisikuulusteluissa soittaneensa Kärnälle omassa työasiassaan. Hänen mukaansa siinä yhteydessä on voitu sivuta kunnanjohtajan asiaa, mutta hän ei muista keskustelun yksityiskohtia.
Oikeusjutussa syytetyt kuntapäättäjät eivät voi valtiovarainministeriön päätöksen mukaan toimia luottamustehtävissä ennen asian ratkeamista. Kunnanhallitus on valittanut päätöksestä.