Kittilän historialliseen kuntakriisiin saataneen tänään selkoa – Lapin käräjäoikeus ratkaisee, syyllistyivätkö päättäjät rikoksiin junaillessaan kunnanjohtajalle potkut

Korkein hallinto-oikeus on todennut kunnanjohtajan erottamisen laittomaksi.

Kittilän kunnan historiallisessa kaaoksessa saataneen tänään yksi luku päätökseen, kun Lapinkäräjäoikeus antaa tuomionsa kymmenien kuntapäättäjien virkarikossyytteistä.

Yhteensä 27:tä entistä ja nykyistä kuntapäättäjää syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vuosina 2014–2015.

Useiksi eri käräjäkäsittelyiksi päätyneen eripuran keskiössä on kunnan elinkeinoelämän lippulaiva Levi Ski Resort ja kunnanjohtajan laittomat potkut.

Syyttäjän mukaan Kittilän kuntapolitiikan kiemuroissa on kyse rakenteellisesta korruptiosta.

Syytteet koskevat tapahtumaketjua, joka alkoi silloisen kunnanjohtajan Anna Mäkelän päätöksestä tehdä tutkintapyyntö Levi Ski Resortin toimitusjohtajan Jouni Palosaaren toiminnasta.

Syyttäjän mukaan silloinen kunnanhallitus päätti peruuttaa tutkintapyynnön ja lopulta syytetyt erottivat kunnanjohtajan vuonna 2014. Korkein hallinto-oikeus on todennut erottamisen laittomaksi.

– Vastaajat ovat varsin tarkoitushakuisesti pyrkineet hyödyttämään Jouni Palosaarta, jotta tutkintapyyntö peruutetaan ja hän saa jatkaa hissiyhtiön toimitusjohtajana, syyttäjä kuvaili viime syksynä oikeudenkäynnissä.

Yksityishenkilön suosiminen yleisen edun kustannuksella on syyttäjän mukaan merkki rakenteellisesta korruptiosta.

Siitä kertoo syyttäjän myös mukaan se, että päätöksiä on tehty liian vähäisillä tiedoilla, prosessi on ollut lainvastainen ja tosiasiallinen ratkaisu asioista on tehty jo toisaalla ennen varsinaista päätöksentekoa.

Virkarikosten lisäksi osaa päättäjistä syytetään myös työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä ja virka-aseman väärinkäyttämisestä sekä yhdessä tapauksessa avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen.

Kittilä-päättäjät kiistävät rikokset – "Tarkoitus oli suojella yhtiötä, ei suosia toimitusjohtajaa"

Syytetyt kuntapäättäjät kiistävät rikokset ja syyttäjän näkemyksen siitä, että yksityistä etua olisi edistetty kunnan edun kustannuksella.

Puolustusten mukaan syytettyjen tarkoituksena on ollut suojella laillisin keinoin kielteiseltä julkisuudelta hissiyhtiötä, ei suosia sen toimitusjohtajaa.

Kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomista vuonna 2014 edelsi viiden kuukauden kuulemiseksi nimetty menettely, joka oli syyttäjän mukaan tosiasiassa epäasiallista kohtelua.

Eripuran alkupisteenä syyttäjä pitää Mäkelän ja Levi Ski Resortin hallituksen tutkintapyyntöä toimitusjohtaja Palosaaren toiminnasta.

Syytettyjen puolustusten mukaan kunnanjohtaja Mäkelä toimi tutkintapyynnössä harkitsemattoman nopeasti ja teki pyynnön salassa kunnanhallitukselta.

Syytettyjen puolustukset sanovat potkujen syyksi luottamuksen menettämisen Mäkelään. Lisäksi syytettyjen mukaan kunnanhallituksella oli täysi oikeus perua tutkintapyyntö, jonka Mäkelä oli tehnyt.

Useita syytettyjä puolustava oikeustieteen tohtori Kari Uoti kritisoi oikeudenkäynnissä poliisia ja syyttäjää siitä, että poliisitoiminnan keinoin olisi tunkeuduttu normaalin poliittisen päätöksenteon alueelle.

Käräjäoikeus katsoi Palosaaren toimineen hissihankinnoissa epäasiallisesti, muttei rikollisesti

Lapin käräjäoikeus katsoi aiemmin, että hissiyhtiön toimitusjohtaja Palosaari ei syyllistynyt hissihankinnoissa rikokseen.

Palosaarta syytettiin itävaltalaisen hissiyhtiön suosimisesta italialaisen kilpailijan kustannuksella vuonna 2013. Syyttäjän mukaan tämä olisi aiheuttanut Levi Ski Resortille konkreettisen vaaran jopa satojentuhansien eurojen menetyksestä.

Käräjäoikeuden mukaan Palosaari luovutti italialaisen hissiyhtiön luottamuksellisia tarjoustietoja itävaltalaisyhtiölle.

Tietojen vuotaminen oli oikeuden mukaan epäasiallista, mutta sitä ei voi pitää luottamusaseman väärinkäyttönä.

Tuomiosta valitettiin, ja Rovaniemen hovioikeuden on määrä antaa päätöksensä elokuun lopulla.

Ministeriö käytti Lex Kittilää ja pani päättäjiä hyllylle, hallinto-oikeus kumosi päätöksen osittain

Valtiovarainministeriö pidätti viime vuoden kesäkuussa 20 kuntapäättäjää luottamustoimistaan niin sanotun Lex Kittilä -lain perusteella. Ministeriön mukaan syytteet ovat poikkeuksellisia ja vakavia väärinkäytösepäilyjä.

Päätöksen oli määrä pitää päättäjät poissa hallinnosta, kunnes heidän syytteensä on käsitelty ja tuomiot tulleet lainvoimaisiksi.

Laki sallii valtiovarainministeriön puuttua kunnan hallintoon, jos kunta ei itse saa sitä kuntoon.

Kesäkuun alussa Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi ministeriön hyllyttämispäätöksen kymmenen Kittilän kunnan luottamushenkilön osalta.

Se katsoi, että vaikka kuntapäättäjien virkarikosjuttu koskee vakavia väärinkäytösepäilyjä, kyseisten kymmenen päättäjän rikolliseksi väitetty toiminta ei ole vaarantanut kunnan päätöksentekoa.

Hyllyllä pysyvien kymmenen luottamushenkilön virkarikosepäilyt taas olivat oikeuden mielestä niin vakavia, että ministeriö sai pidättää heidät virasta.

He olivat myös osallistuneet riidanalaiseen päätöksentekoon useissa vaiheissa.

Osa virkarikosjutun syytetyistä ei ole enää nykyisen valtuuston jäseniä.

Kunnanvaltuusto äänesti nimitykset jäihin ja kunnan hallintojohtajan potkut nurin

Sekaannus vaikuttaa Kittilän kuntapolitiikassa edelleen. Aiemmin tällä viikolla kunnanvaltuuston oli määrä päättää muun muassa kunnanhallituksen ja hallituksen puheenjohtajien nimityksistä, mutta ne pantiin jäihin ja siirrettiin syksylle.

Kokouksessa pöydälle nousi myös kunnan hallintojohtajan Sanna Ylinamman virkasuhteen päättäminen koeajan jälkeen. Esityksen tekivät kokoomuksen ja Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän valtuutetut.

Ryhmät katsoivat, että Ylinampa ei ollut hoitanut virkatehtäviään asianmukaisesti ja viivytyksettä eikä hänellä ole niitä tietoja ja taitoja, joita Kittilän kunnan hallinnon hoitaminen edellyttää.

Ylinamman virkasuhteen päättäminen kaatui äänin 5–2. Äänestyksessä annettiin kaksi poissa-ääntä.

Lue myös:

    Uusimmat