Kulta on kiehtonut ihmistä tuhansien vuosien ajan. Sen myyttisyys perustuu siihen, että tätä alkuainetta on yhä edelleen hyvin vähän.
Periaatteessa kaikki maailman tähän mennessä löydetty kulta mahtuisi yhteen tavalliseen seitsenkerroksiseen kerrostaloon. Euroopan suurin kultakaivos sijaitsee Kittilän Kiistalassa, noin 50 kilometriä kuntakeskuksesta länteen. Maan uumenista kultaa louhitaan ja rikastetaan Kittilässä tällä hetkellä noin 6000 kiloa vuodessa.
Kultamalmion suunta Kittilässä on yhä syvemmälle. Ja syvemmälle suuntaa myös kaivoksen omistava kanadalainen Agnico Eagle -kaivosyhtiö. Tutkimustunnelit ulottuvat jo yli kilometrin syvyyteen. Keväällä käynnistyvät laajennustyöt kohdistuvat kilometrin pituisen hissikuilun ja rikastamon laajennusosan rakentamiseen.
Tällä hetkellä kultamalmia louhitaan noin 400 metrin syvyydestä. Siitä syvyydestä ja vielä muutama sata metriä syvempääkin malmi kannattaa kuljettaa maansiirtoautoilla ylös rikastamolle. Nyt yhden 27 tonnia painavan kivilastin kuljettamiseen kuluu noin tunti. Tonnissa malmia on noin 4,5 grammaa kultaa. Kulta on kivimassassa pieninä hiutaleina, sen takia kulta on erotettava kivestä kemiallisesti rikastamossa.
Kilometrin syvyyteen ulottuvan kaivoskuilun avulla kultamalmi nostetaan jatkossa hissin avulla. Kultasuoni jatkuu puolentoista, jopa kahden kilometrin syvyyteen. Agnico Eaglen Suomen toimintoja johtava Jani Lösönen arvioi, että Kittilän kultakaivos on tuotannossa 2030-luvulle saakka.
- Yhtiöllämme on kaivoksia Kanadassa, Meksikossa ja Suomessa. Kittilän kaivoksen arvioidaan pysyvän tuotannossa pisimpään, ainakin 2035 saakka ja hyvin todennäköisesti pidempäänkin.
Lösösen mukaan yhtiö etsii jo uusia malmioita Suomen ja Ruotsin alueella. Kysymykseen, miksi kultaa louhii kanadalaisomisteinen yhtiö, ei suomalainen, toimitusjohtajalla on selkeä näkemys.
- Tämä on pääomaa vaativaa toimintaa. Suomessa ei ole sellaista yhtiötä, joka pystyisi tässä mittakaavassa kultaa louhimaan. Kymmenen vuoden aikana olemme investoineet Kittilän kaivokseen noin 800 miljoonaa euroa, sen lisäksi jatkokustannuksia on syntynyt noin 1,2 miljardia euroa. Sekä investoinnit että käyttökustannukset ovat suuntautuneet lähes kokonaan Lapin talousalueelle. Kaivoksella työskentelee kaikkiaan noin tuhat työntekijää ja he jättävät hyvin merkittävän määrän veroja tälle alueelle.
Kittilään satoja rakennusmiehiä
Kaivoksen laajennus, rikastamo ja kaivoskuilun tekeminen työllistävät Kittilässä neljän vuoden aikana noin 900 henkilötyövuotta. Se tarkoittaa satoja rakennusmiehiä parin vuoden ajan lisää kaivosalueelle ja Kittilään. Suuri osa nykyisistä kaivosmiehistä asuu Levin alueella. Sieltä kaivokselle pääsee myös bussikuljetuksilla.
Kittilän vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa vakuuttaa, että Kittilä selviää kasvun haasteista. Kovin pula on asunnoista. Matkailun kausisesonkilaiset tarvitsevat asuntoja talvikauden, mutta kaivoslaiset ympäri vuoden. Uusia alueita kaavoitetaan ja kunta tutkii tarkasti uusien tulijoiden väestörakennetta, tarvitaanko päiväkoteja ja kouluja lisää.
- Matkailu ja kaivostoiminta ovat kaksi täysin eri alaa, mutta voi sanoa että ne tukevat toisiaan. Se on monessa tapauksessa taannut puolisoista molemmille työpaikan.
Sanna Ylinampan mukaan kaivos on huolehtinut ympäristöasioista esimerkillisesti. Viime vuonna valmistui 20 miljoonaa euroa maksanut vedenpuhdistuslaitos kaivosalueelle.
- Kaivos käy jatkuvasti neuvotteluja myös paliskuntien kanssa siitä mitä on tulossa ja millä alueilla he tekevät lisätutkimuksia.
Agnigo Eaglen Jani Lösösen mukaan yhtiö maksaa maanomistajille korvauksia myös niistä alueista, joissa he etsivät malmia.
Lösösen mukaan kaivoksen 1100 hehtaarin alueella on toistaiseksi tapahtunut yksi ympäristövahinko, rikastushiekka-altaan vettä pääsi vuotamaan altaasta läheiseen laskuojaan puolitoista vuorokautta. Lösösen mukaan sekin saatiin pumpattua lähes kokonaan takaisin altaaseen. Henkilövahinkoja on kaivoksella reilun kymmenen vuoden aikana tapahtunut kerran. Yksi kaivosmies menehtyi pudottuaan kaivoslouhokseen.
Tuhansia kiloja kultaa vuosittain
Kullan tuotanto kasvaa Jani Lösösen mukaan laajennuksen myötä 6000:sta 8000:aan kiloon vuodessa, yli kolmeensataan kultaharkkoon. Kysymykseen mitä jää ulkomaisen kaivosyhtiön voitoista Suomelle, Lösösellä on heti vastaus valmiina.
- Miljoonia euroja työntekijöiden ja meidän yhtiömme maksamia veroja, miljoonia euroja rojalteja vuosittain valtiolle sekä toistaiseksi melkein kaikki kaivoksen tuotot on investoitu kaivoksen kehittämiseen ja laajentamiseen, ja hankinnat tehty 90 prosenttisesti Suomesta.
1:06
