Moni suomalainen kokeilee sairauden parantamiseksi niin sanottuja vaihtoehtohoitoja, vaikka niiden tehoa ei ole tutkittu tieteellisesti. Osa hoitomuodoista voi kuitenkin tuottaa potilaalle niin sanottua kokemuksellista hyötyä. Samaan aikaan vaihtoehtohoitojen ympärille on kasvanut miljardibisnes.
Lähes miljoona suomalaista uskoo edelleen homeopatian tehoon, vaikka lääketieteellisissä tutkimuksissa on todettu, ettei se ole toimiva hoitomuoto.
– Yleisimpiä vaihtoehtohoitoja ovat homeopatia ja erilaiset ravintolisät. Vaihtoehtohoitojen kirjo on laaja, kertoo professori Juhani Knuuti Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
Jopa kolmannes suomalaisista on joskus käyttänyt vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja syöpäpotilaista jopa puolet. Moni käyttää vaihtoehtoisia hoitomuotoja lääketieteellisten hoitomuotojen ohessa.
Vaikka monet uskovat virheellisisiin hoitomuotoihin, tuoreen terveysbarometrin mukaan ihmiset luottavat enemmän myös lääketieteeseen, lääkäreihin ja tieteeseen ylipäänsä.
Professori ei tyrmää kaikkia vaihtoehtoisia hoitomuotoja
Oheisilla tukihoidoilla voidaan Knuutin mukaan saavuttaa potilaalle subjektiivista hyötyä hyvinvoinnille.
– Esimerkiksi joogan on tutkittu vaikuttavan positiivisesti useiden sairauksien hoitoon. En kuitenkaan usko, että kukaan väittää joogan parantavan valtimotauteja tai syöpää.
Lue myös: Suomalainen lääketieteen opiskelija Konsta löysi WHO:n tautiluokituksista ihmeellisyyksiä – "Ei ole eettisesti oikein, että ihmisiä hoidetaan sillä tavalla"
– Suurin osa vaihtoehtoisia hoitoja kokeilevista ei usko, että ne nujertaisivat esimerkiksi syövän. On kuitenkin ymmärrettävää, että syöpäpotilaat haluavat kokeilla kaikki mahdolliset hoitokeinot, Knuuti arvioi.
Joistain hoitomuodoista voi Knuutin mukaan olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä tai niillä ei ole minkäänlaista tehoa. Väitteet saattavat kertoa toisin.
Professori: Enemmän luotettavaa tietoa saataville
Knuutin mukaan kansalaisten voi olla vaikea tunnistaa, mikä väite perustuu tutkittuun tietoon ja mikä ei.
– Erilaiset väitteet voivat kuulostaa hyvin uskottavilta ja tieto niistä leviää nopeasti, Knuuti sanoo.
Professori toivoo, että lääkärit osallistuisivat enemmän keskusteluun ja luotettavan tiedon jakamiseen. Vastakkainasettelu lääketieteen ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen välillä varjostaa keskustelua.
– Lääkärit voisivat osallistua enemmän kansalaisten kanssa suoraan vuorovaikutukseen, jotta vastakkainasettelua voitaisiin välttää, Knuuti kertoo.
Maailmanlaajuisesti vaihtoehtohoidot ovat miljardibisnes: Ruotsissa apua on haettu lainsäädännöstä
Erilaiset väitteet ja vaihtoehtohoitoihin uskominen ovat synnyttäneet miljardibisneksen maailmanlaajuisesti.
– Lääketieteen ulkopuolisen terveydenhoidon bisnes on globaalisti arvoltaan 200–300 miljardia euroa vuodessa. Se on lähes 30 prosenttia lääketieteen liiketoiminnasta, ilman, että näitä hoitomuotoja ja niiden hyötyjä tarvitsee mitenkään tutkia, Knuuti kertoo.
Ruotsissa on ollut jo vuosia voimassa laki, joka säätelee lääketieteen ulkopuolisten hoitojen antamista. Myös Suomessa on pohdittu samaa jo kymmenen vuotta sitten.
Lue myös: Näin lumevaikutus näkyy aivoissa – onko plasebosta parantajaksi?
– Ruotsin lainsäädäntö vaihtoehtoisten hoitojen suhteen on melko tiukka. Tällä hetkellä suunnitteilla on esimerkiksi kieltää vaihtoehtohoidot kokonaan alle 15-vuotialta sekä kaikista vakavista sairauksista. *Vaikka sairauksien hoito olisi kiellettyä, oireiden lievittämiseen tähtäävä hoito on sallittua, Knuuti kertoo.
Knuutin mukaan Suomessa kannattaisi säädellä vaihtoehtoisia hoitomuotoja lainsäädännöllä, mutta ei yhtä tiukasti kuin Ruotsissa.
– Minun mielestä meillä on paljon harmitonta, hyvinvointia ja kokemuksellisia hoitomuotoja. Sen tyyppisiä hoitoja ei ole syytä rajata, mikäli ne eivät sulje pois lääketieteellistä hoitoa, Knuuti arvioi.
Lue myös: Vaihtoehtohoidot eivät auttaneet Jani Kokkia – vasta leikkaus paransi syövän
Professorin mukaan lainsäädännöllä parannettaisiin potilasturvallisuutta ja potilaiden oikeusturvaa.
– Tällä hetkellä vaihtoehtoisia hoitomuotoja käyttävillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia. Kuka on siis vastuussa, kun tulee ongelmia, Knuuti pohtii.
Oikaisu 15.1.2020 klo 13.26:
* lisätty virke Knuutin lainaukseen liittyen Ruotsin vaihtoehtoisten hoitojen lainsäädäntöön.