Kolme kokenutta taistelulentäjää, Neil Armstrong, Edwin "Buzz" Aldrin ja Michael Collins, astelivat asemiinsa rakettiin Floridan Cape Canaveralissa 16. heinäkuuta 1969. Vajaan vuosikymmenen valmistelun jälkeen astronautit olivat lähdössä valloittamaan Kuuta.
Tänään tuosta päivästä on kulunut tasan 50 vuotta. Apollo 11 -avaruuslento laukaistiin matkaan kohti Kuuta kello 15.32 Suomen aikaa.
Yli 110 metriä korkea kantoraketti Saturn V irroittautui laukaisutelineistä kuin hidastetusti. Jylinä kantautui viiveellä katsojien korviin, kun raketti ja astronautit katosivat korkeuksiin.
Saturn V -kantoraketti vauhditti astronautit Maan kiertoradalle ja kohti Kuuta.
Kilpajuoksu Kuuhun vaati kuolonuhrejakin
Yhdysvaltojen matka kohti Kuuta oli alkanut jo vuosikymmenen alussa. Vaikka Kuun valloitusta kuvataan koko ihmiskunnan saavutukseksi, taustalla oli vastakkainasettelua ja kylmän sodan voimapeli.
Neuvostoliitto oli jo tehnyt ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon ennen Yhdysvaltoja vuonna 1961. Yhdysvallat lähti takamatkalta kohti Kuuta samana vuonna John F. Kennedyn kuuluisan puheen jälkeen.
Kuuhun pääseminen oli valtava ponnistus, joka vaati satojen tuhansien ihmisten työpanoksen. Ennen Apollo 11:tä Yhdysvallat teki kaksi miehitettyä avaruuslentoa, jotka kävivät kiertämässä Kuun.
Kuuohjelma vaati myös kuolonuhreja. Koelentojen aikana kuoli yhteensä kahdeksan astronauttia. Myös ensimmäiset askeleet Kuun pinnalla ottanut Neil Armstrong pelastautui täpäräsi räjähdyksestä yhdessä epäonnisessa harjoituksessa.
Kuumoduuli Kotka kyyditsi astronautit Kuuhun.
50 prosentin todennäköisyys palata
Apollo 11 pääsi ilmaan kahden rakettivaiheen avulla. Kolmas rakettivaihe vei astronautit kerran Maapallon ympäri ja sinkosi heidät sitten kohti Kuuta.
Kuumissiolle valikoitui mukaan kolme lentäjää, joilla oli kokemusta ilmavoimissa työskentelystä ja lentokoneiden koelentämisestä. Armstrong, Aldrin ja Collins olivat kaikki alle 40-vuotiaita ja olivat jo käyneet avaruudessa.
Armstrong oli lennon komentaja ja Aldrin ja Collins pilotteja. Kolmesta miehistön jäsenestä Armstrong ja Aldrin oli valittu ensimmäiseksi ihmisiksi, jotka kävelisivät Kuun kamaralla.
Armstrongin kerrotaan laskeneen, että miehillä oli noin 50 prosentin mahdollisuus todella päästä Kuuhun ja sieltä takaisin.
Neil Armstrong (vas.), Michael Collins ja Buzz Aldrin olivat mukana historiallisella Kuulennolla.
Kahden ja puolen tunnin kävely teki historiaa
Neljä vuorokauden ja vajaan seitsemän tunnin matkanteon jälkeen kuumoduuli Kotka laskeutui Rauhallisuuden mereen Kuussa.
Arviolta yli 600 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa seurasi, kun Armstrong otti ensi askeleet Kuun kamaralla ja lausui kuuluisat sanansa.
Ensimmäinen kuukävely kesti kaksi ja puoli tuntia. Astronauteille oli annettu tehtäväksi muun muassa kuvata Kuuta ja kerätä kuukivinäytteitä. Kuukiviä Apollo 11 toi takaisin Maahan 21,55 kilon edestä.
Armstrong ja Aldrin viettivät Kuussa 21 tuntia ja 36 minuuttia. Sitten alkoi matka kotiin. Kuumoduuli Kotka kiinnittyi takaisin Kuuta kiertäneeseen komentomoduuliin.
Kahdeksan päivää lähdön jälkeen, 24. heinäkuuta kolmikko laskeutui Tyyneen valtamereen, ja historiallinen matka oli päättynyt. Astronautit joutuivat tosin viettämään vielä aikaa eristyksissä tautiriskin takia.
Aldrinin (kuvassa) ja Armstrongin tehtävänä oli kuvata toisiaan ja Kuuta kahden ja puolen tunnin Kuukävelyllään.
Paluu Kuuhun 2024?
Kuun valloitus on toistaiseksi ihmisen avaruusmatkailun suurin saavutus. Armstrongin ja Aldrinin jälkeen Kuussa kävi vielä 10 ihmistä, mutta kuumatkat päättyivät vuonna 1972.
Jälleen vuosipäivän aikaan paluu Kuuhun ja uusien taivaankappaleiden valloitus kiehtoo yhä useampia. Presidentti Donald Trump asettanut tavoitteeksi paluun Kuuhun vuoteen 2024 mennessä. Siitä tarkoitus on jatkaa tulevaisuudessa Marsiin. Tällä kertaa kilpakumppanina avaruuden valloituksessa on Kiina.
Astronautit kuvailivat Maapalloa siniseksi kuulaksi Kuusta katsottuna.