Yhdysvaltain saavutuksia kylmän sodan keskellä tähditti Neil Armstrong, joka otti ihmiskunnan legendaariset ensiaskeleet kuun pinnalla. Mies ei kuitenkaan jättänyt jälkiään historiaan ainoastaan astronauttina, eikä Apollo 11 ollut ainoa alus, jonka tiimoilta hänet muistetaan.
Partiolaispoika Neil Armstrong tykästyi lentämiseen jo pienenä. Hän pääsi ensimmäiselle lentomatkalleen kuusivuotiaana. Tästä innoittuneena Armstrongin ura urkeni Yhdysvaltain ilmavoimiin ja mies päätyi kesken yliopisto-opintojensa operoimaan sotilaslentokoneita Korean sodan aikaan.
Tämän jälkeen hän palasi suorittamaan opintonsa loppuun ja sai maisterin tutkinnon tieteeseen ja tekniikkaan keskittyneestä Purduen yliopistosta.
Lue myös: Avaruuden uusi kilpajuoksu on jo kovassa vauhdissa: Matka Marsiin on vielä kaukana, mutta Elon Musk uhoaa pääsevänsä Kuuhun jo parissa vuodessa ja Trump viiden vuoden päästä – ehtiikö Kiina lopulta ensin?
Operoi myös rakettilentokoneita
Armstrongin kiinnostus lentämiseen ei rajoittunut pelkästään kotiplaneettamme ilmakehään. Halu kohota korkeammalle ja lopulta avaruuden mustiin syövereihin asti kiehtoivat Armstrongia, joka työskenteli aluksi Yhdysvaltain armeijan lentokonetekniikkaa kehittävässä tutkimusryhmässä. Siellä hän operoi useita eri konetyyppejä, joista yksi oli ennätyksellisiin korkeus- ja nopeuslukemiin päässyt X-15 -rakettilentokone.
Neil Armstrong vuonna 1969.
Tutkimusryhmä, jossa Armstrong työskenteli, liitettiin osaksi Nasaa ja Armstrongista tuli astronautti vuonna 1962. Hän eteni urallaan Gemini 8 -aluksen komentajaksi. Yhdessä kollegansa David Scottin kanssa miehet olivat ensimmäiset astronautit, jotka onnistuivat kiinnittymään avaruudessa toiseen alukseen.
Armstrongin keräämiä näytteitä tutkitaan yhä
Vuonna 1969 Armstrong lähetettiin valloittamaan kuuta yhdessä kollegojensa Edwin "Buzz" Aldrinin ja Michael Collinsin kanssa.
Laskeutumismoduulina toimi ”Kotkaksi” nimetty alus, jonka siivittämänä Armstrong ja Aldrin pääsivät kuun kamaralle.
Collins jäi pitämään vahtia Apollo 11:n sisälle ja kierteli kuuta aluksella sillä aikaa, kun Armstrong ja Aldrin keräilivät kivinäytteitä ja räpsivät kuvia toisistaan kuun pinnalla.
Miehet tekivät ihmiskunnan historiaa tehtävän kimpussa, jonka saavuttaminen oli vaatinut liudan epäonnistuneita yrityksiä, tuhoutuneita aluksia ja ihmishenkiä.
– Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle, sanoi Armstrong painaessaan jälkensä kuun harmaille kasvoille.
"Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle" – ensimmäisestä kuukävelystä 50 vuotta
Armstrong keräsi kollegansa kanssa matkallaan yhteensä 386 kiloa kuun kiviä ja maaperänäytteitä. Näitä näytteitä säilytetään yhä Nasan laboratorioissa. Niitä tutkitaan kun kuun syntyhistoriaa selvitetään, kertoo Washingon Post.
Kaikki kolme astronauttia palasivat maan pinnalle ehjin nahoin ja onnistunutta tehtävää ylistetään vieläkin. Kuun valloittamisesta on nyt kulunut 50 vuotta.
Kuukävely poiki joukon salaliittoteorioita
Salaliittoteorioita syntyy lähes kaiken ympärille, eivätkä niitä vaille ole jääneet myöskään Yhdysvaltain astronauttien ensiaskeleet kuun pinnalla.
Salaliittoteoreetikot uskovat yhä, ettei ensimmäistä kuukävelyä koskaan tapahtunut – tähtitieteilijä kumoaa viisi sitkeää väitettä
Kaikki eivät usko, että ihminen olisi käynyt kuussa. Asiaa on yritetty kiistää muun muassa kysymyksellä siitä, miten Yhdysvaltain lippu saattoi liehua kuusta otetuissa valokuvissa, kun kuussa ei tiettävästi tuule lainkaan. Tälle löytyy kuitenkin selityksensä: valokuvia varten oli kyhätty metallinen häkkyrä, jonka tukirankoihin lippu aseteltiin.
Neil Armstrong, Michael Collins ja Edwin "Buzz" Aldrin olivat Apollo 11:sta miehistönä.
Kritiikkiä ovat saaneet myös valokuvat Armstrongin askelista, jotka ovat epäilijöiden mielestä liian ”tarkkoja”. Tämän on kuitenkin osoitettu johtuvan juuri tuulettomuudesta: kuussa ei ole tuulta, joka olisi pöllyttänyt askelten jälkiä sen pinnalla.
Muistetaan myös liikemiehenä
Armstrong eläköityi Nasalta pian Apollo 11 -projektin jälkeen ja hänestä tuli yliopiston professori. Tässä virassa hän toimi vuoteen 1979 asti, jonka jälkeen hän ryhtyi liikemieheksi ja toimi aktiivisena jäsenenä eri tutkimusryhmissä, jotka käsittelivät avaruutta ja astronautteja.
Armstrong kuoli 82-vuotiaana 25. huhtikuuta 2012.