Hallinto on törmännyt oikeuslaitosten vastarintaan muun muassa karkotuspolitiikassaan.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on toisen kauden ensi kuukausina koetellut ankarasti presidentin valtaoikeuksien laissa säädettyjä rajoja. Seurauksena hallinnon päätöksiä vastaan on nostettu valtava määrä oikeusjuttuja.
– Yhdysvalloissa se on keskeinen tapa rajoittaa vallankäyttöä, varsinkin tilanteessa, jossa demokraattipuolueella ei ole muodollisia keinoja siihen ja republikaanipuolue on käytännössä astunut sivuun. Tuomioistuimet ovat viimeinen puolustuskeino, sanoo STT:lle Helsingin yliopiston vieraileva Fulbright-tutkija Joshua Wilson.
New York Timesin ylläpitämän seurannan mukaan huhtikuun puoleenväliin mennessä yli 70 oikeuden päätöstä oli tilapäisesti keskeyttänyt joitakin hallituksen toimia. Oikeuslaitosten vastarinta on raivostuttanut Trumpia, joka on muun muassa vaatinut liittovaltion tuomarille virkasyytettä.
Trump on yrittänyt kumota perustuslain takaaman kansalaisuuden kaikille maassa syntyneille lapsille ja puhunut myös kolmannelle kaudelle pyrkimisestä, jonka maan perustuslaki yksiselitteisesti kieltää.
Lue lisää: Trump paljasti: Tällaisessa tilanteessa USA vetäytyy Ukrainan rauhanneuvotteluista
Siirtolaispolitiikka nostattanut vastarintaa
Yhteentörmäyksiä oikeuslaitoksen kanssa on tullut erityisesti maahanmuutto- ja karkotuspolitiikassa. Trumpin toistetuimpia vaalilupauksia oli käynnistää maan historian suurin karkotusoperaatio laittomasti maassa oleville siirtolaisille. Maahanmuuttopoliisi ICE aloittikin aggressiiviset siirtolaisratsiat heti Trumpin astuttua virkaan.