Yhdysvalloissa Donald Trumpin toisen presidenttikauden sata ensimmäistä päivää tulee tänään täyteen.
Presidenttiyden ensimmäisestä sadasta päivästä tuli merkittävä käsite Yhdysvalloissa jo 1930-luvulla, kun presidentti Franklin D. Roosevelt nuiji läpi 15 lakiesitystä sadassa päivässä.
Tästä lähtien, presidentit ovat pyrkineet saamaan mahdollisimman paljon aikaan heti alkuun.
Jos Trump on tehnyt Valkoisessa talossa kosmeettisia muutoksia – ottanut alas esimerkiksi presidentti Barack Obaman muotokuvan ja korvannut sen kuvalla itsestään Pennsylvanian Butlerissa tapahtuneen ampumavälikohtauksen jälkeen – ovat hänen vaikutuksensa presidentti-instituutioon paljon syvällisemmät.
Presidentti Trumpin toisen kauden ensimmäiset sata päivää ovat täyttyneet toinen toistaan isommista myllerryksistä.
Trump on antanut joukon määräyksiä ja asetuksia, jotka ovat lamauttaneet kokonaisia hallinnon virastoja ja osastoja. Hän on uhannut vallata Grönlannin väkivalloin, ottaa Panaman kanavan haltuunsa ja liittää Kanadan Yhdysvaltoihin, 51. osavaltioksi.
Hän muutti Meksikonlahden nimen Amerikanlahdeksi. Hän on potkinut pois yli satatuhatta liittovaltion työntekijää.
Hän sotii amerikkalaisen yhteiskunnan instituutioita, yliopistoja, tiedotusvälineitä ja museoita vastaan. Harvardin huippuyliopisto haastoi vastikään Trumpin hallinnon oikeuteen.
Lue lisää: Suomalaisopiskelija Aku seuraa aitiopaikalta Trumpin hyökkäystä Harvardin yliopistoa vastaan: "Kokevat pelottavana"
Harvard haastoi Trumpin hallinnon oikeuteen
Trump on myös armahtanut tai antanut lievemmät tuomion kaikille, jotka liittyivät 6. tammikuuta tapahtuneeseen kongressitalon hyökkäykseen. Mukaan lukien ne, jotka tuomittiin väkivaltaisista teoista.
"Hillitön menestys"
Toisella presidenttikaudellaan Trump on toiminut sadan päivän virstanpylväs kiikarissaan. Jo huhtikuun alussa puhuessaan hän luetteli sadan päivän aikana saavuttamiaan tekoja.
– Maamme historiaa ajatellen, olemme mielestäni onnistuneet hämmästyttävästi ja saaneet paljon aikaan 100 päivän aikana. Haluaisin myös nähdä, saammeko Ukrainan sodan loppumaan.
Viime viikolla hän kuvaili ensimmäistä sataa päiväänsä "hillittömäksi menestykseksi".
Yksi hänen tärkeimmistä vaalilupauksistaan oli Ukrainan ja Gazan sotien lopettamiset. Kummassakaan hän ei ole toistaiseksi onnistunut, mutta Ukrainan sodan kannalta nyt ovat käsillä kohtalon viikot.
Vaikka Trump on myllertänyt maan sisäpolitiikkaa, ovat juuri sodat hallinneet otsikoita. Helmikuussa hän kohautti tiedotustilaisuudessa Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun kanssa sanomalla, että Yhdysvallat ottaa Gazan kaistaleen haltuunsa ja voisi tehdä siitä "Lähi-Idän Rivieran".
Lue ja katso myös: Trumpin outo Gaza-video olikin tarkoitettu satiiriksi – tekijä ällistyi presidentin tempusta
Myöhemmin helmikuussa hän heitti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ulos Valkoisesta talosta huudon saattelemana. Tämän episodin on jälkikäteen arveltu olleen suunniteltu juttu presidentti Trumpin ja varapresidentti J.D. Vancen toimesta.
Lue myös: MTV:n sotareportterilta karu arvio Trumpin ja Putinin Ukraina-diilistä: "Käynnissä ovat todella synkät sirkusmenot"
Kannatus laahaa
Amerikkalaista äänestäjää sodat muualla eivät kiinnosta niin paljon kuin sisäpoliittiset muutokset, mutta Trumpille Ukrainan sodan lopettaminen on ollut ilmeisen tärkeä puheenaihe jo ennen vaaleja. Uutiskanava CNN:n lähteet kertoivat perjantaina Trumpin olevan hyvin turhautunut, koska hän ei ole saanut sotaa vielä päättymään.
Viime päivinä Trump on painostanut Ukrainaa suostumaan rauhansopimukseen, jossa sen pitäisi luovuttaa Venäjälle Krimin niemimaa. Myös muut Venäjän jo miehittämät alueet pysyisivät miehitettyinä.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén huomauttaa, että sadan päivän lähestyminen on voinut saada Trumpin toimimaan.
– Yhdysvalloissa ylipäänsä arvioidaan presidenttiä paljon juuri tämän sadan päivän rajapyykin kohdalla ja siitä seuraa se, että presidentillä on paljon paineita juuri siihen mennessä aikaan asioita. Se voi aiheuttaa viime metrien äkkiliikkeitä, Lindén arvioi.
Kansalaiset eivät jaa presidentin mielipidettä "hillittömästä menestyksestä". Trumpin kannatusluvut sadan päivän kohdalla ovat matalimmat ainakin seitsemään vuosikymmeneen.
Trumpin kannatusprosentti on tällä hetkellä 41. Vertailun vuoksi, samaan aikaan sadan päivän kohdalla Joe Bidenin kannatus oli 53 prosenttia, Obaman (ensimmäinen kausi) 63 prosenttia ja George W. Bushin (ensimmäinen kausi) 62 prosenttia.
Vain 22 prosenttia amerikkalaisista on sitä mieltä, että Trump on hoitanut tehtävänsä hyvin.
– Trumpin heikot kannatusluvut kertovat siitä, että osa häntä äänestäneistä on tyytymättömiä siihen, miten hän on kautensa alussa maata hallinnut. Erityisen huomionarvoista on, että kansalaiset ilmaisevat nyt mielipidemittauksissa tyytymättömyyttä Trumpin talouspolitiikkaan, vaikka talous oli hänen ensimmäisellä kaudellaan ja 2020 vaalikampanjan aikana kyselyissä Trumpin kaikkein selvin vahvuus, Lindén arvioi.
Lue myös: Trumpin kannatus sadan ensimmäisen päivän kohdalla historiallisen huono
Nopeasti vyöryttämällä
Tähän saakka Lindén pitää selvänä sitä, että Trumpin tarkoitus on ollut saada hyvin paljon aikaan hyvin nopeasti – muuttaa perustavanlaatuisesti presidentti-instituutiota ja poliittisen vallan jakautumista Yhdysvalloissa, sekä myös talouspolitiikkaa ja kansainvälistä kauppaa.
Yhtenä mahdollisena taktiikkana Lindén näkee Trumpin entisen neuvonantaja Steve Bannonin "vyörytystaktiikan", jossa tehdään mahdollisimman paljon monella saralla.
Taktiikka tekee arvostelijoiden työstä vaikeampaa, koska perässä on vaikeampaa pysyä.
– Tällöin on paremmat mahdollisuudet, että ainakin osa asioista toteutuu, koska vastustajien huomio ja voimavarat eivät riitä, Lindén selittää.
Tämän lisäksi Trump oppi jo ensimmäisellä kaudellaan, että presidenttiyden neljä vuotta ja varsinkin ensimmäiset ratkaisevat kaksi ennen välivaaleja kuluvat nopeasti, joten toimiin kannattaa ryhtyä heti.
– Tähän kauteen tultiin paljon paremmin valmistautuneina. Ei pelkästään Trump, vaan myös ihmiset hänen ympärillään, Lindén sanoo.
Maahanmuutto ja talous
Ensimmäisen sadan päivän aikana on tapahtunut paljon esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa. Trump on aloittanut lupaamansa joukkokarkotukset, mobilisoiden hallinnon virastoja — aina verohallinnosta postilaitokseen – etsimään, pidättämään ja karkottamaan maahanmuuttajia.
Paperittomia maahanmuuttajia on karkotettu ja toisen maailmansodan aikaisen Alien Enemies Act of 1798 nojalla venezuelalaisia maahanmuuttajia on viety vankilaan El Salvadoriin. Trump on myös uhannut lähettää amerikkalaisia samaiseen pahamaineiseen vankilaan.
Hallinto on myös pidättänyt ulkomaalaisia opiskelijoita kaduilta ja perunut heidän viisuminsa heidän ilmaisemiensa epämiellyttävien mielipiteiden – esimerkiksi Palestiinan tukemisen – vuoksi.
Talouspolitiikassa Trump on harjoittanut kovaa tuontitullipolitiikkaa.
Tavoitellessaan globaalin talousjärjestelmän uudistamista Trump on laukaissut kauppasodan määräämällä laajan valikoiman tullimaksuja, jotka syöksivät markkinat alas ja saivat Yhdysvaltojen entisen kauppakumppanit raivon partaalle. Trump lätkäisi tuontitulleja myös Australian omistamille Heard ja McDonald -saarille. Saarilla ei asu ihmisiä, pingviinejä senkin edestä.
Tavallisen amerikkalaisen kukkaroon tullit ja markkinoiden heilahtelut vaikuttavat – hyvin huonolla tavalla.
– Moni äänesti Trumpia siinä toivossa, että tavallisten amerikkalaisten rahat riittäisivät taas elämiseen yhtä hyvin kuin hänen ensimmäisellä kaudellaan ennen koronaviruspandemiaa. Ensimmäisten sadan päivän aikana Trump on kuitenkin asettanut etusijalle pyrkimyksensä muuttaa maailmankaupan virtoja tuontitullien avulla, vaikka on itsekin sanonut julkisesti, että hänen toimensa saattavat aiheuttaa jopa laman, Lindén sanoo.
Ennätysmäärä asetuksia
Tähän mennessä Trump on allekirjoittanut ennätykselliset 139 presidentin asetusta.
Näistä 139 määräyksestä kuitenkin vain viisi on päätynyt laiksi, mikä on puolestaan hyvin alhainen määrä.
Asetusten myötä muun muassa opetusministeriö on joutunut myllerrykseen, Yhdysvallat irtautui jälleen Pariisin ilmastosopimuksesta ja maassa on nyt virallisesti käytössä kaksi sukupuolta.
Vertailun vuoksi, presidentti Biden kirjoitti sadassa päivässä 42 asetusta ja koko kaudellaan 162.
– Näillä toimilla aloitamme Amerikan täydellisen palauttamisen ja terveen järjen vallankumouksen. Ensinnäkin julistan eteläiselle rajalle kansallisen hätätilan, Trump lausui jo virkaanastujaisissaan.
Yksi eniten keskustelua herättäneistä asetuksista on Trumpin allekirjoittama asetus 14168: "Naisten puolustaminen sukupuoli-ideologiselta ääriajattelulta", joka tunnustaa virallisesti kaksi sukupuolta.
Lisäksi asetus 14183: "Sotilaallisen huippuosaamisen ja valmiuden asettaminen etusijalle", on herättänyt keskustelua.
Tämä 27. tammikuuta 2025 allekirjoitettu asetus kieltää transsukupuolisia henkilöitä palvelemasta Yhdysvaltain armeijassa vedoten huoliin yksikön yhteenkuuluvuudesta ja valmiudesta. Liittovaltion tuomari on sittemmin pysäyttänyt asetuksen etenemisen.
– Presidentin asetuksilla hallitseminen on hyvin nopea tapa verrattuna siihen, että yrittää saada kongressissa lainsäädännön kautta asioita muuttumaan, Lindén sanoo.
– Joissain tapauksissa presidentin asetuksilla saadaan aikaan todellista muutosta nopeasti ja joissain tapauksissa vain muutoksen illuusiota, Lindén jatkaa.
Eri mielipiteitä
Ennen kaikkea Trump on pyrkinyt toteuttamaan keskeisiä vaalilupauksiaan ensimmäisen sadan päivän aikana.
Trumpin ensimmäistä sataa päivää on luonnehdittu eri tavoin. Kritisoijat sanovat muun muassa, että Trump on uhonnut paljon, mutta ei saanut paljoa aikaan. Trumpin tukijat puolestaan ovat tyytyväisiä siitä, kuinka paljon Trump on saanut aikaan.
– Minä en oikeastaan allekirjoita noista kumpaakaan. Tekoja on ollut paljon, ei pelkkiä puheita, se on kiistatonta. Mutta mikä niiden tekojen lopullinen vaikutus on ja tulevatko Trumpin vaalilupaukset pidemmän päälle lunastetuiksi vai eivät, on vielä epäselvää, Lindén sanoo.
Monet Trumpin hallinnon toimista on haastettu oikeudessa perustuslaillisista syistä ja oikeusprosessit ovat todella hitaita.
Ensimmäisten päivien aikana tehtyjen toimien lopullinen vaikutus nähdään siis vasta sitten, kun pitkät oikeusprosessit ovat ohi.
– Me näemme, että antaako oikeus Trumpin hallinnolle luvan tehdä niitä asioita, mitä he ovat nyt yrittäneet lähteä tekemään ja jos ei anna, niin mitä Trumpin hallinto sitten siinä tapauksessa tekee. Jos he eivät noudata oikeuden päätöksiä ollenkaan, meillä on edessämme Yhdysvaltain demokratian perustavanlaatuinen kriisi, missä tapauksessa nämä Trumpin vaalilupausten toteuttamiset ovat toissijainen asia, Lindén summaa.
Presidentti Trumpin toisen kauden ensimmäiset sata päivää vallassa ovat olleet jatkumoa hänen ensimmäiselle kaudelleen, mutta silti vasta alkusoittoa siitä, mitä hän aikoo tehdä toisen kautensa aikana. Hän on jo voimakkaasti vihjaillut myös kolmannesta kaudesta, vaikka se on täysin perustuslain vastaista.
Sadan päivän aikana olemme nähneet monella tapaa Yhdysvalloille ennennäkemättömiä tekoja ja linjavetoja. Yhdysvallat esimerkiksi asettui Venäjän puolelle YK:n Ukraina-äänestyksissä, eikä näin ollen tuominnut Venäjän hyökkäyssotaa.
Ensimmäiset sata päivää on todistanut sen, että presidentti Trump on tosissaan. Hän on myös viemässä Yhdysvaltoja täysin uuteen suuntaan. Lopullinen määränpää selviää myöhemmin.