Annimari Kortteen ympärillä on käyty melko turhanpäiväinen näytelmä yleisurheilun EM-kisojen alla. Vilkaisu Suomen urheiluliiton tarkkoihin EM-valintakriteereihin antaa kohulle uuden näkökulman, MTV Urheilun Ossi Karvonen kirjoittaa.
Pika-aitojen entisen Suomen ennätys -naisen Annimari Kortteen uran päättymisestä uutisoitiin laajasti Suomessa sunnuntaina 26. toukokuuta. Hän oli vihjaillut asialla jo aiemmin kyseisellä viikolla sosiaalisessa mediassa, ja Suomen urheiluliiton SUL:n tiedote Eläintarhan kentän tapahtumista oli hyvin yksiselitteinen.
Julkaisussa Korte vahvisti "kyyneleet silmissä, että pitkä ja menestyksekäs ura on ohi".
– En koe järkeväksi kisata, kun se ei tunnu enää niin kivalta. Elämässä on tällä hetkellä niin paljon muuta, mitä haluaisi tehdä enemmän, Korte totesi.
– Tämä oli viimeinen juoksuni. Haluan tehdä jo kesällä jotain muuta kuin taistella kilpailuradoilla, Korte lisäsi MTV Urheilulle.
Annimari Korte juoksi Helsingissä 26. toukokuuta. Hän puhui tuolloin uransa päättymisestä, mutta on myöhemmin linjannut, ettei asia ollutkaan niin yksiselitteinen.
Samaisella Eläintarhan kentällä 26.5. käytiin kisan jälkeen myös Kortteen ja SUL:n urheilujohtajan Jani Tanskasen välinen keskustelu, josta osapuolilla on hyvin erilaiset muistikuvat. Tanskanen oli jäänyt siihen käsitykseen, että Kortteen ura on ohi, eikä ilmoittanut häntä sen seurauksena EM-kisojen varapaikalle.
– Ilmoittautumisvaiheessa on edetty sen mukaan, mikä tieto tuli Eltsun kisan jälkeen, että Annimarin ura on päättynyt, Tanskanen selvensi Iltalehdelle.
– Siinä keskustelussa Annimarin kanssa ei puhuttu Roomasta mitään.
Aituri puolestaan oli tehnyt omien sanojensa mukaan Tanskaselle selväksi, että on vielä kiinnostunut EM-matkasta Roomaan.
– Oletin totta kai olevani varalla, kun olin tavoitellut EM-kisapaikkaa ja olimme Tanskasen kanssa puhuneet siitä, että mitä minun tarvitsisi tehdä, jotta pääsisin sinne, Korte taustoitti Viiden jälkeen -ohjelmassa keskiviikkona.
Pääkuvan videolla Korte kommentoi sotkua Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Uskoo nyt sitten kumpaa tahansa, koko kohu olisi varmasti ollut vältettävissä paremmalla kommunikaatiolla puolin ja toisin. Kortteen osalta on sanottava kuitenkin erikseen vielä se, että ainakin hänen SUL:n tiedotteeseen antamansa kommentit ja viimeaikaiset puheensa ovat pahasti ristiriidassa.
– Kyllähän urheilijan viestintä asiasta oli tulkittavissa myös sillä tavalla kuin Jani sen teki, Euroopan yleisurheiluliiton hallituksessa istuva Antti Pihlakoski kommentoi Ylelle.
LUE MYÖS: Annimari Kortteelta uutta tietoa erikoisesta EM-kisahässäkästä – "Jani pyysi anteeksi"
Korte myös ilmoitti Suomiurheilu-sivuston mukaan toukokuun lopussa somessa, että Suomen urheilun eettinen keskus SUEK oli poistanut hänet dopingtestauspoolista 30. toukokuuta alkaen. SUEK:n verkkosivuilla kerrotaan:
– Kun rekisteröityyn testauspooliin kuuluva urheilija lopettaa kilpaurheilun, hänen pitää ilmoittaa asiasta kirjallisesti SUEKille. Tällöin SUEK poistaa hänet poolista ja olinpaikkatietojen ilmoitusvelvollisuus päättyy. SUEK vahvistaa testauspoolista poistamisen kirjallisesti.
Korte kertoi Suomiurheilun mukaan, ettei ole tehnyt lopettamisilmoitusta SUEK:lle, ja vahvisti saman myöhemmin myös MTV Urheilulle.
Täyttikö kriteerit?
Annimari Korte edusti Suomea muun muassa EM-hallikisoissa keväällä 2023.
Korte oli valintakelpoinen urheilija EM-kisoihin. Hän olisi saanut Roomassa juosta suoraan välierävaiheessa viime kauden ykkösnoteerauksensa 12,83 turvin. Naisten pika-aitojen tulosraja oli 12,98.
Paljon loukkaantumisista kärsinyt Korte, 36, jäi kuitenkin selvin perustein neljänneksi Suomen aiturinaisten vertailussa. Edelle menivät Reetta Hurske, Lotta Harala ja Nooralotta Neziri.
Heistä Neziri joutui perumaan kisamatkansa loukkaantumisen takia tiistaina. Tämä tieto tuli liian myöhään Kortteen kannalta. Tanskanen ei ollut ilmoittanut häntä varasijalle lopettamispuheiden seurauksena, eikä kiireellä viritelty kulissipeli enää tuottanut tulosta.
Vilkaisu SUL:n EM-valintakriteereihin tuo kohuun kuitenkin mielenkiintoisen lisäkulman.
Listauksessa todetaan, että "vuoden 2023 aikana tulosrajan saavuttaneiden tai ranking-pisteensä keränneiden urheilijoiden tulee osoittaa kilpailukuntonsa ja -tasonsa vuoden 2024 aikana tullakseen valituiksi".
Korte on juossut kuluvana vuonna vain kahdessa kilpailussa. Ruotsissa syntyi 19. toukokuuta tilastoihin kelpaamaton tuulitulos 13,34 ja Eläintarhan kentällä 13,26 reilun metrin myötätuuleen. Melko olematon näyttö, mutta SUL:n nykyinen, mediassa kritisoitukin "kaikki mahdolliset urheilijat mukaan" -linja olisi varmasti taannut Kortteellekin kisapaikan.
Lisäksi SUL:n kriteeristössä todetaan muun muassa, että "joukkueeseen valittujen urheilijoiden tulee viimeisenä ilmoittautumispäivänä 30.5.2024 täyttää asetetut valintakriteerit kokonaisuudessaan sekä olla kilpailukykyisiä ja -kuntoisia".
Kortteen 26. toukokuuta antamat kommentit kertoivat fyysisistä haasteista.
– Pääsin ominaisuuksiltani ennätyskuntoon, mutta tuo ankkuroitu jänne ei ole tarkoitettu juoksemaan aitojen yli. Se ei vaan taivu. Sitä ei pysty käyttämään täysillä aitojen päällä, joten minä vähän hyppään aitojen yli. Eli mitään huipputuloksia ei voinut aidoissa enää odottaa, Korte selvitti SUL:n tiedotteessa.
Kortteen mukaan liitto on tunnustanut virheensä asiassa ja Tanskanen on pyytänyt häneltä sotkua anteeksi. Kaiken sanotun ja kirjoitetun perusteella kuitenkin ennen kaikkea Kortteella olisi kohussa topakan itsekritiikin paikka.
Annimari Korte venytti Suomen ennätykseen 12,72 Joensuussa heinäkuussa 2019. Sittemmin Reetta Hurske (kesk.) on pinkonut kovempaa.
Juttua täsmennetty klo 15.14 SUEK-ilmoituksen ja liiton ottaman vastuun osalta.