Pika-aituri Reetta Hurske valittiin Suomen urheiluliiton gaalassa Vuoden pikajuoksijaksi. Osa olisi halunnut mieluummin nähdä valinnan kohdistuvan Lotta Haralaan, joka juoksi 100 metrin aitojen Suomen ennätyksen.
Päätös Hurskeen valinnasta Vuoden pikajuoksijaksi on aiheuttanut kuohuntaa yeisurheilupiireissä. Entinen ottelija Maria Huntington kritisoi valintaa sosiaalisessa mediassa. Hänen mielestään Harala olisi ansainnut palkinnon sillä perusteella, että hän juoksi tällä hetkellä voimassa olevan Suomen ennätyksen 12,65 ja pääsi olympialaisissa välieriin.
– On uskomatonta, että Lotta ei ole vuoden paras pikajuoksija/aitajuoksija tänä vuonna, suorastaan käsittämätöntä, Huntington vauhkosi.
Huntington on Haralan läheinen ystävä ja tekee hänen kanssaan muun muassa podcastia.
LUE MYÖS: Maailman paras keihäsmies katosi vuosiksi kartalta – nyt 97 metrin hirmukaari on taas mahdollinen: "Pitää muistaa yksi juttu"
Huntington osasi kertoa, että Harala juoksi absoluuttisesti kovemman ajan sekä sijoittui olympialaisissa paremmin, mutta hän ei kertonut muista kilpailuista, jotka päättyivät Hurskeen eduksi. Hurske juoksi alkukaudesta voimassa olleen Suomen ennätyksen 12,68, sijoittui EM-kilpailuissa kuudenneksi ja voitti Suomen mestaruuden Haralan nenän edestä.
Suomen Urheiluliiton toimitusjohtaja Harri Aalto kertoi, miten Vuoden pikajuoksijan valinta tehtiin.
– Nämä ovat äärettömän hankalia verrata. Siinä on niin monta asiaa, vaikkapa lajin luonne verrattuna kansainvälisyyteen, Aalto pyörittelee.
Miten päätös tehtiin?
– Meillä on aina prosessi niin, että valmistelu tulee virkamieskoneistolta, eli tässä tapauksessa valmennuksen puolelta. Sitten se tulee johtoryhmän kautta hallitukselle, joka lyö leiman päälle, Aalto kertoo.
Ketkä valmennuksessa olivat asiaa pähkäilemässä?
– En tiedä mikä porukka. Usein mukana ovat ainakin pääjehut, eli Janin (Tanskanen) johdolla, ja ketä hän otti siihen mukaan. Mutta eivät nämä ole kenenkään yksittäisen ihmisen päätöksiä tai ratkaisuja. Ei kukaan voi pestä käsiään on päätös mikä tahansa, koko koneisto on mukana, Aalto sanoo.
MTV Urheilu tavoitti myös SUL:n valmennuspäällikkö Jani Tanskasen kommentoimaan asiaa. Hän kertoo, että arvokilpailusijoitus on ollut ratkaiseva tekijä.
– EM-kilpailut ja EM-finaali ovat olleet viime vuoden meriittinä. Aika tekninen arvio, arvokisojen kisojen kautta piirtyi se valinta, on se sitten pikajuoksija heittäjä tai muu, Tanskanen selventää valintaa.
– Varmasti tiedän, että mielipiteitä on, ja oikeita valintoja monenlaisia. Nyt katsottiin viime kesän arvokilpailusuoritukset ja sijoittuminen niissä, ja sitä kautta se piirtyi kaikkiin lajeihin.
Oliko valinta helppo?
– Sitä kautta, kun ensin käytiin tämä keskustelu tavoitteisiin peilaten, että kun mitataan urheilijoita kolmen, kahdeksan ja kuudentoista joukkoon eri kilpailuissa, niin se nimi nousi. Mutta sitten keskustelua käydään urheilijoista ja tuloksista. Ei ne helppoja ikinä ole, mutta näin kun edettiin, niin nousi selkeästi urheilijat jokaiseen lajiryhmään, Tanskanen vastaa.
LUE MYÖS: Lassi Etelätalo teki suuren ilmoituksen
Vaikka toimitusjohtaja Aalto ei valmennuksen tekemässä päätösprosessissa ole ollut mukana, ymmärtää hän soraäänet, sillä kyseessä on kaksi todella tasaväkistä urheilijaa.
– Kummallakin on kuitenkin Suomen ennätys tehtynä tältä vuodelta, toki se on nyt Lotalla tällä hetkellä. Toisella on välieräpaikka olympiakisoissa ja toisella on finaalipaikka EM-kisoissa. Ja Reetta voitti kaksikon välisen kisan Kalevan kisoissa, Aalto luettelee.
– Hyvin tasaväkinen kisa, mutta meidän orkesteri teki tällaisen ratkaisun, että katsoi sellaiseksi, että Reetalle Vuoden pikajuoksijan titteli annettiin.
Oliko sinun mielestäsi päätös oikea?
– Minä totta kai seison organisaationi takana näissä asioissa, Aalto vastaa jämäkästi.
Vaikka Harala eteni olympialaissa pidemmälle, juoksi Hurske karkeloissa paremman ajan, mutta karsiutui välieristä tuhannesosilla. Hurskeen aika olympialaisten alkuerien keräilyerissä oli 12,83 ja Haralan 12,86.