Median ja yleisön täytyy kysyä itseltään, mitä ennusteilta todella kaivataan, kirjoittaa toimittaja Tuomo Hyttinen.
Donald Trump jyräsi jälleen galluptulokset, kertoi Iltalehti. Miksi gallupit epäonnistuivat, kysyi MTV. Tuliko maineikkaalle datalaitokselle taas hutikuti, pohti Yle.
Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulosaamuna suomalaiset mediat kautta linjan ryöpyttivät mielipidemittauksia. Joe Bidenille povattiin murskavoittoa, tulkittiin jutuissa ja televisiolähetyksissä.
Väärin, väärin ja vielä kerran väärin.
Äkkiseltään prosentit totisesti näyttivät olevan demokraattiehdokkaan Joe Bidenin puolella. Maineikas Fivethirtyeight antoi Bidenille 90 prosentin todennäköisyyden voittoon. The Economist puolestaan povasi Bidenille voittoa 97 prosentin todennäköisyydellä.
Lue lisää: Miksi gallupit epäonnistuivat USA:n presidentinvaaleissa? Taloustutkimuksen kyselypomo kertoo, mitä tapahtui
Kun katsotaan lukujen taakse, korkeat prosenttilukemat 90 ja 97 eivät alun perinkään tarkoittaneet automaattista maanvyörymävoittoa Joe Bidenille.
20 prosenttia on iso mehdollisuus
Tarkastellaanpa ensin ennusteiden isoa kuvaa. Fivethirtyeightin ennusteessa Joe Bidenin valitsijamäärät asettuvat 210–460 haarukkaan. Eli selvästä tappiosta murskavoittoon. Kirjoitushetkellä näyttää siltä, että Biden saisi tukevan voiton noin 300 valitsijalla.
The Economistilla valitsijoiden vaihteluväli Joe Bidenilla on 259–415, eli huikeasta voitosta niukkaan tappioon. Osavaltiokohtaisessa katsauksessa tilanne kuitenkin näyttää miltei vaalitulokselta.
Esimerkiksi Floridasta The Economist povasi Joe Bidenille voittoa 80 prosentin todennäköisyydellä. Donald Trumpin 20 prosentin voittotodennäköisyys ei ole kelvoton.
Sen voi vaikka suhteuttaa siihen, että Yhdysvalloissa aikuisilla on suurin piirtein sama todennäköisyys hakea apua mielenterveyteen vuoden aikana. Eli ei hirveän harvinaista.
Mielipidemittaukset eivät ennusta
Vaalien jälkimainingeissa on myös puhuttu ennusteiden systemaattisesta mittausvirheestä Donald Trumpin hyväksi.
Mutta Fivethirtyeightin ennusteessa Michigan, Wisconsin, Pennsylvania ja Nevada olivat melko samanlaisia 50–50-osavaltioita kuin Iowa, Ohio ja Texas. Kaikissa ensin mainituissa Biden on kuitenkin viemässä voiton.
Tässä vaiheessa on tärkeää erottaa ennusteet ja mielipidemittaukset toisistaan. Edellä mainitut The Economistin ja Fivethirtyeightin ennusteet ottavat huomioon paitsi gallupit, myös olosuhteet ja osavaltion äänestyskäyttäytymisen.
Siksi Joe Bidenin oli alun perinkin vaikea pärjätä tulipunaisissa Ohiossa ja Texasissa, vaikka mielipidemittaukset näyttivätkin suosiollisilta.
Mielipidemittaukset ovat vain yksi katsaus mittaushetken tilanteeseen. Ne eivät kerro, mitä vaalipäivänä tapahtuu.
Joe Bidenin murskavoitto olisi edellyttänyt Floridan lisäksi voittoa Iowassa, Ohiossa ja ehkä Texasissa. Kaikissa edellä mainituissa osavaltioissa Trump sai enemmän ääniä kuin vuonna 2016. Yksi syy Trumpin menestykseen näissä 50–50-osavaltioissa olikin hänen erinomainen suorituksensa.
Toimittajat löysivät syyllisen luvuista
Median ja yleisön täytyykin miettiä, mitä ennusteilta ja mielipidemittauksilta oikein halutaan. Tuntuu hassulta, jos tulos halutaan tietää etukäteen, ennen äänestämistä. Se aliarvioi koko demokraattista prosessia.
Lisäksi ennakko-odotukset tämänkertaisista vaaleista unohtuivat nopeasti. Ääntenlaskun tiedettiin kestävän päiviä. Tiedettiin, että osassa Trumpin osavaltioita Biden näyttää aluksi vahvalta ja osassa Bidenin osavaltioita Trumpin tilanne näytti hyvältä.
Ehkä osasyy median ylireagointiin johtuu siitä, että Yhdysvaltojen presidentinvaalit olivat tällä kertaa megaluokan tapahtuma. Yöseurantaa tekivät lähes kaikki mediat tv-taloista maakuntalehtiin.
Seurantaan oli leivottu lupaus: kun katsot meitä, tiedät tuloksen aamulla. Sekava tilanne turhautti toimittajia, ja syyllinen löytyi luvuista, joita ei ymmärretty kunnolla.