Kansainvälinen hiihtoliitto muutti kaikessa hiljaisuudessa maailmancupin sääntöjä, minkä seurauksena sprinttien painoarvo kasvaa tarpeettoman suureksi, kirjoittaa MTV Urheilun Kasperi Kunnas.
Kun perjantain kauden avauksen jälkeen maailmancupin johdossa oli Venäjän Aleksandr Terentjev 115 pisteellä, joku saattoi hieraista silmiään. Ei siis sen takia, että nuori sprinttitykki oli rökittänyt itsensä Johannes Hösflot Kläbon Rukan kisaladun vaativassa loppunousussa. Ihmetyksen aihe oli sen sijaan Terentjevin ”ylimääräinen” pistesaldo normaalisti maailmancupin voitosta saatavan satasen päälle.
Virallisia tuloksia silmäillessä syykin selvisi. Tästä kaudesta alkaen sprintistä jaetaan lisäpisteitä karsinnan kymmenelle nopeimmalle hiihtäjälle (15-12-10-8-6-5-4-3-2-1). Sprinttikisojen arvoa maailmancupin kokonaispisteissä on siis nostettu 15 prosentilla (!).
Kaudessa hiihdetään 26 maailmancupin osakilpailua, joista 11 on sprinttejä. Vertailun vuoksi kauteen mahtuu vain kuusi väliaikalähtöä.
Ei jää epäselväksi, missä arvossa FIS sprinttikisoja pitää. Ei se toki epäselvää aiemminkaan ole ollut.
Tällä hetkellä Terentjev johtaa 15 kilometrin väliaikalähdön voittanutta Iivo Niskasta maailmancupissa 15 pisteellä. Jos FIS kunnioittaisi lajin perinteitä, tilanne olisi päinvastainen.
Katso videolta MTV Urheilun asiantuntijan Jari Isometsän mielipide FIS:n sääntöuudistuksesta.