Sukupolvien unelma täyttyi Töölön jalkapallostadionilla perjantaina tavalla, joka käänsi sivua suomalaisessa palloilussa, ja alleviivasi EM-kisoihin edenneen Huuhkajien piirteitä, kirjoittaa MTV Urheilun Anssi Shemeikka.
Tuskin mitään ottelua suomalaisen palloilu-urheilun historiassa on pidetty etukäteen niin varmasti voitettuna kuin perjantain Liechtenstein-kamppailua. Teemu Pukki ja Robin Lod lupasivat medialle voitot, ilotulituksista ilmoitettiin etukäteen ja EM-kisapaikan taloudellista hyötyä selvitettiin.
Joillakin saattoi maistua suussa etäisesti jo se vanha tippa, joka nuolaistiin ennen määräaikaa. Markku Kanerva piti Pukin ja Lodin lupauksia merkkinä itseluottamuksesta, mutta muistutti voiton tulevan tekemällä, ei lupailemalla. Tunnolliset oppilaat huomioivat opettajansa muistutuksen.
On kaunista, että maksimaalisten panosten ottelussa Suomi voitti vastustajansa nimenomaan täydellisen suvereenilla esityksellä. Huuhkajat voitti juuri kuten se oli itsevarmasti luvannut, eikä joukkueiden tasoero jäänyt yhdellekään katsojalle ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen epäselväksi.
LUE MYÖS: Huuhkajat on arvokisoissa – mitä seuraavaksi tapahtuu, missä ja koska pelataan?
Oli olemassa suomalaisten palloilujoukkueiden historiasta tuttu mahdollisuus, että suuren panoksen edessä joukkue pelaisi epäkypsästi ja kärsimättömästi, mutta vielä mitä. Suomi rakensi pallollisena peliään tismalleen samalla maltillisen järkevällä tempolla kuin ketä tahansa lohkon päävastustajaa vastaan.
Yli kuukauden pelaamatta ollut Tim Sparv huolehti Huuhkajien kenttätasapainosta samalla pieteetillä kuin esimerkiksi nykymaajoukkueen parhaassa peliesityksessä Bosnia-Hertsegovinaa vastaan kesäkuussa Tampereella. Glen Kamaran syöttötyöskentely ja vartaloharhautukset olivat vastustajaan nähden ylivoimaisen pelaajan pelitekoja.
Markku Kanerva ja Huuhkajat kunnioitti vastustajaa, ottelun panosta ja omaa pelillistä identiteettiään itseluottamuksella, joka työntää unholaan tunkkaisen ajattelun "tehdään parhaamme ja katsotaan, mihin se riittää".