Tänään Kaivopuiston lentonäytös esittelee näyttävästi lentävää asekalustoa. Näytöksen tähtiä ovat Suomen HX-hävittäjähankkeen ehdokkaat ja niiden tekniikka. Vaikka Ilmavoimat tekee oman ratkaisunsa nimenomaan suorituskyvyn pohjalta, lopullisen päätöksen hävittäjistä tekee Suomen valtioneuvosto. Se puolestaan toivottavasti tekee ratkaisunsa pikemminkin karttaa kuin taivaalla lentävää tekniikkaa katsellen, kirjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan erikoistoimittaja Mirja Kivimäki kommentissaan.
Kommentti on julkaistu alun perin 6.8.2021.
Suomelle on hävittäjäkaupoilla tarjokkaina viisi erilaista hävittäjää. Uudet koneet on määrä ottaa käyttöön vaiheittain vuosina 2025–30.
Ehdolla on nykyisten Hornetien suurempi versio, Boeing F/A-18 Super Hornet sekä sen elektronisen sodankäynnin kone Growler, ranskalainen Dassault Rafale, Rafalelle rakenteellisesti sukua oleva yleiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, amerikkalainen viidennen sukupolven häivehävittäjä ja samalla maailman yleisin hävittäjä Lockheed Martin F-35 sekä ruotsalainen Saab Gripen E jonka kokonaisuuteen kuuluu GlobalEye -tiedustelukone.
Katso: HX-hankkeen tarjoukset jätetty – tämä Suomen hävittäjäehdokkaista tiedetään
3004 1420572 LIVE HX-hankkeen tarjoukset jätetty – tämä Suomen hävittäjäehdokkaista tiedetään
Mikä näistä Hornetin seuraajaksi? Tässä ehdokkaat Suomen uudeksi hävittäjäksi
1342090 Mikä näistä hornetin seuraajaksi? Tässä tulevat ehdokkaat Suomen uudeksi hävittäjäksi
Hävittäjähankinta on sopimus puolustusyhteistyöstä
Tarjouspyynnössä harkinta on jaettu viiteen osaan. Niitä ovat hävittäjien suorituskyky, sotilaallinen huoltovarmuus, turvallisuuspolitiikka, teollinen yhteistyö ja hinta. Näistä tärkein on tarjouspyynnön mukaan suorituskyky.
n kuitenkin hyvä tiedostaa, että lopullisen päätöksen tekee valtioneuvosto, ei ilmavoimat. Siten päätös on lopulta kuitenkin poliittinen, ja sitä arvioidessa onkin parempi katsoa karttaa kuin jyrisevää lentonäytöstä.
Hävittäjähankinnassa liitytään osaksi tietynlaista puolustusliittoa, johon sisältyy yhteisiä harjoituksia, huoltovarmuusjärjestelyitä, sotilasteknologian teollista yhteistyötä, harjoituksia ja tiedon vaihtoa. Siten ei ole lainkaan merkityksetöntä ketkä muut samoja koneita käyttävät.
Valittavana Keski-Eurooppa, Ruotsi, Ranska tai Yhdysvallat
Eurofighter Typhoonin käyttäjä- ja tilaajamaat muodostavat Euroopan kartalle leveän pystyraidan Italiasta Itävallan ja Saksan kautta Britanniaan. Käyttäjiin lukeutuu myös Espanja sekä Euroopan ulkopuolella Kuwait, Oman, Saudi-Arabia sekä Qatar.
Ruotsin Gripenit ovat käyttäjäkunnaltaan selvästi pienin hävittäjätarjokas. Useimmat Gripenit ovat käytössä valmistajamaassa Ruotsissa, mutta niitä löytyy jonkin verran myös mm. Brasiliasta. Sveitsin parin vuoden takaisesta tarjouskilpailusta Gripen putosi, koska E-malli ei valmistunut ajoissa riittävälle tasolle.
Ranskan Rafale on samoin käytössä etupäässä valmistajamaassaan Ranskassa, mutta niitä on tilattu myös Euroopan ulkopuolelle, kuten Egyptiin ja Intiaan.
Suurimmat hävittäjätarjokkaat tulevat Yhdysvalloista. Ehdokkaista ylivoimaisesti suurin on F-35, joita on tuhansia eri puolilla maailmaa. Käyttäjiä ovat lukuisat keskeiset Nato-maat kuten Yhdysvallat itse, Britannia, Italia, Puola, Belgia ja Hollanti. Myös toinen amerikkalaishävittäjä Super Hornet on laajassa käytössä, koneita on maailmalla noin 700.
Hornetit naittavat Suomen ilmapuolustuksen Yhdysvaltoihin
Nykyisten Hornetien kautta Suomi on parhaillaankin Yhdysvaltain-vetoisen ilmapuolustusryhmittymän osa. Tällaisilla sotilasliittojen ulkopuolisilla liittoumilla on erityisen voimakas merkitys Suomen kaltaiselle maalle, joka on sotilasliitto Naton ulkopuolella – joskin toki ”kehittyvässä kumppanuusyhteistyössä” Naton kanssa, aivan kuten Ruotsikin.
Joka tapauksessa Naton ulkopuolisilla kumppanuuksilla on merkitystä. Se näkyy siinäkin, että Suomi on muutenkin viime vuosina solminut kahdenvälisiä puolustusyhteistyösopimuksia useiden eri Nato-maiden kanssa. Käsitys Suomesta yksiselitteisesti sotilaallisesti liittoutumattomana on ylipäätäänkin pölyttynyt.
Suomen läheinen yhteistyö Ruotsiin on tärkeä ja kelpaisi osaltaan hankinnan motiiviksi. Silti, jos nyt valittaisiin jokin muu kone kuin amerikkalainen, se olisi selvä linjanmuutos nykyiseen.