Maahanmuuttokeskustelu on kova ja vaikea laji. Tämän on saanut huomata myös pääministeri Juha Sipilä, joka joutui eilen blogissaan tarkentamaan arviotaan turvapaikanhakijoiden tarkoitusperistä. Vielä syksyllä 2015 Sipilä halusi antaa Kempeleen kotinsa pakolaisille.
Ruotsin sunnuntaisia vaaleja on seurattu tavallistakin tiukemmin Suomessa. Moni puolue lähettää paikalle omia tarkkailijoitaan aistimaan tunnelmaa ja hakemaan vauhtia vaalikamppailuun.
Yksi keskeinen syy on se, että ensin Tanskan ja nyt Ruotsin koventuneiden maahanmuuttoasenteiden uskotaan heijastuvan väistämättä myös Suomeen ja ensi kevään eduskuntavaaleihin.
Ruotsidemokraatit on jo suurin voittaja
Jo nyt voi sanoa, että maahanmuuttovastainen ja oikeistopopulistinen ruotsidemokraatit ovat Ruotsin sunnuntaisten vaalien suurin voittaja. Aftonbladetin mielipidemittaus näyttää puolueelle 18,8 prosentin kannatusta ja kolmatta sijaa.
Yleisradioyhtiö SVT:n mittauksessa se kiilaa jopa toiseksi ohi maltillisen kokoomuksen 21,6 prosentin luvuilla. Kesällä puolue keikkui mielipidemittausten ykkösenä.
Ennen kaikkea puheenjohtaja Jimmie Åkesson on hallinnut julkista keskustelua naapurimaassa. Maahanmuutto ja Ruotsin turvallisuus metsäpaloista lähiöiden palaviin autoihin ovat olleet vaalikamppailun keskeisiä teemoja. Ja missä maahanmuuttokeskustelu, siellä Åkesson.
Demarit ja kokoomus eivät suostu samaan hallitukseen ruotsidemokraattien kanssa. Toisaalta tuleva Ruotsi-jytky on pakottanut ne koventamaan omaa linjaansa.
Näillä asetelmilla Ruotsissa käydään kimurantit ja pitkät hallitusneuvottelut. Siihen voi kysyä konsultaatioapua Suomesta, jossa mentiin mutkille vuonna 2011 ensimmäisen jytkyn jälkeen.
Maahanmuutto vaaliteemana kärjistyy helposti vastakkainasetteluksi
Viime päivien avaukset osoittavat, että maahanmuutto voi nousta taistelutantereeksi myös Suomessa. Samalla se on teema, jossa vastakkainasettelu ja kovat mielikuvapuheet nostavat kierroksia nopeasti.
Keskustassakin on tultu vaalien lähestyessä kauas siitä, kun pääministeri Juha Sipilä oli kolme vuotta sitten valmis tarjoamaan Kempeleen kotinsa pakolaisten käyttöön. Samana syksynä Sipilä moitti myös perussuomalaisten puoluesihteerin puheita elintasosurffareista.
Mikä on uusi normaali maahanmuutossa ja palautuksissa seuraavalla vaalikaudella? Siinäpä hyvä kysymys.
Lauantaina koolla ollut perussuomalaisten puolueneuvosto antoi jo esimakua uudesta maahanmuutto-ohjelmasta, jonka ytimenä on humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen kokonaan.
2:08
Viimeistään nyt on selvää, että puolue on radikalisoitunut soinilaisten lähdön jälkeen.
Persut ja "nössöpuolueet"
Näin puolueen poliittinen suunnittelija Riikka Purra tiivistää myöhemmin puoluehallituksessa hyväksyttävän ohjelman linjaukset:
–Ohjelmahan on hirvittävän radikaali, ei ehkä perussuomalaisten edelliseen ohjelmaan verrattuna – on se sitäkin radikaalimpi – mutta verrattuna meidän nössöpuolueisiin.
2:02
Pääministeri Juha Sipilä sai puolestaan vastaansa arvostelumyrskyn esiintymisestään Ylen Ykkösaamussa lauantaina. Erityisesti vihreiden ja vasemmiston poliitikot älähtivät arviosta, että suurin osa vuoden 2015 – 2016 Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista oli liikkeellä taloudellisten syiden, ei sodan tai henkilökohtaisen vainon vuoksi.
Eilen Sipilä joutui tarkentamaan lausuntoaan. ”Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuosina 2015 – 2017 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista noin kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Eurooppaan tulleista noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Eli suurimmalla osalla ei ollut perusteita saada turvapaikkaa Euroopassa”, kirjoittaa Sipilä.
Turvapaikan perusteettomuus ei kerro mitään maahanmuuton motiiveista
Perusteita ei viranomaisten mukaan ollut, mutta ihmisten motiiveista se ei vielä kerro mitään. Saman sanoi myös Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Iltalehdelle.
– Migrin tilastojen perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista ottaa kantaa siihen, kuinka moni hakija on ollut liikkeellä mahdollisten taloudellisten syiden perusteella.
Sipilälle tämä oli taas muistutus, että kiistanalaisissa ja vaikeissa aiheissa pääministeri ei pääse livahtamaan kevein heitoin, vaan näkemykset on pakko perustella paljon tarkemmin kuin oppositiojohtajana tai tuoreena pääministerinä.
Pakolaiskiintiö sinisten panttivankina
Sipilä linjasi Ykkösaamussa myös sen, että Suomen pakolaiskiintiötä voitaisiin nostaa nykyisestä 750:sta aina 2000:een. Tätä on pitänyt esillä aiemmin myös kokoomus, mutta pääministeri ja valtiovarainministeri ovat hallituksessa sinisten panttivankina, eikä avaus ole edennyt huulien heiluttelua pidemmälle.
Siniset pelkää tulevissa eduskuntavaaleissa kutistumista lilliputtipuolueeksi ja siksi myös se saalistaa maahanmuuttorysillä ja etsii omaa profiiliaan suhteessa persuihin.
– Emme anna kuulapäiden tai viinivihreiden hallita maahanmuuttokeskustelua, vaan olemme hiljaisen enemmistön ääni ja tolkun konservatiivien ääni, sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo tiivisti puolueensa asemoitumisen.
Kasvun sininen tulppa
Hallituksessa siniset ovat torpanneet myös sen, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta voitaisiin luopua. Pääministeri Sipilä on pitänyt sitä yhtenä keskeisenä kasvun esteenä.
Kesän SuomiAreenan puheenjohtajapaneelissa valtiovarainministeri Petteri Orpo joutui toteamaan ykskantaan, että asia ei etene, koska on hallitusohjelmalukko.
Kokoomuksen rattaat
Entä sitten kokoomus? Kokoomuslaisen sisäministerin Kai Mykkäsen johdolla Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja palautuslinjasta tehdään riippumaton selvitys. Tämä on tarpeen kovan arvostelun vuoksi.
Samalla vaalipuheisiin saadaan faktapohjaa. Samaan aikaan puolue köröttelee kaksilla rattailla ja tiukalla linjalla on myös kannattajansa. Viisi puolueen kansanedustajaa on mm. jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen Irakin kanssa neuvoteltavasta turvapaikan hakijoiden palautussopimuksesta. Irak ei ole ollut kovin halukas ottamaan takaisin kansalaisiaan, joilla ei ole laillista oleskelulupaa Suomessa.
Demarit tarkkana, ettei duunareita liu'u persuihin
Demareille maahanmuuttokysymykset eivät ole myöskään täysin ongelmaton aihe. Turvapaikka- ja pakolaislinjauksissa oma puoli on helppo valita suhteessa persuihin, mutta entä jos ruvetaan puhumaan tarveharkintaisen maahanmuuton purkamisesta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta työvoimapulan vuoksi.
Puolue joutuu siis vilkuilemaan, ettei toiselta laidalta käynnisty uudelleen duunarimiesten valuminen persujen riveihin. SDP:n johtomarginaali kannatusmittauksissa on niin niukka, että pienetkin liikahdukset voivat tiputtaa sen kärkipaikalta vaaleissa.
Voiko maahanmuutosta puhua asiallisesti?
Maahanmuutto on tyypillinen aihe, jota ei pidä lakaista maton alle tulevissa eduskuntavaaleissa, jos kansalaisilla on tarvetta käydä asiasta keskustelua. Mutta ei näin kurjilla argumenteilla, joissa vilisee nössöpuolueita, kuulapäitä, viinivihreitä, löyhiä faktoja, kaikki rajat auki - tai kaikki rajat kiinni -heittoja, väärinymmärryksiä tai populismia puoluekentän eri laidoilta.
Kuuma mutta turha väittely vaivatta
Maahanmuutosta saa helposti vaalitenttiin kuuman väittelyn ja vastakkainasettelun kolmessa minuutissa perussuomalaisten Jussi Halla-ahon ja vihreiden Touko Aallon välille, mutta suurta informaatioarvoa sillä ei ole kenellekään.
Ei mennä myöskään trumpilaisille linjalle, jossa maahantulijoista tehdään syntipukkeja peloille, työpaikkojen katoamiselle, muulle pahalle ololle tai maailman muutokselle. Mutta on pystyttävä myös puhumaan palautusten linjasta, palautusmaiden turvallisuustilanteesta, paperittomista, kotimaan turvallisuudesta, radikalisoitumisesta tai maahanmuuton kustannuksista.
Maahanmuutto koskettaa meitä kaikkea
Maahanmuutto liittyy myös isoihin, meitä kaikkia koskettaviin teemoihin, kuten ilmastonmuutokseen, vanhenevaan väestöön tai työvoimapulaan.
Maahanmuuttopolitiikka on tyypillinen politiikan laji, jossa helpoin vastaus on, että jospa joku muu hoitaa ja ottaa vastuun. Muualla Euroopassa, rajoilla, Afrikassa.
Maahanmuutto on myös aihe, jossa testataan pystyvätkö puolueet kunnon keskusteluun, ilman tahallisia väärinymmärryksiä. Se on juuri se teema, jolla testataan demokraattisen järjestelmän, median ja puolueiden kypsyys.
Korjattu Orpon tittelinimikettä kello 12.47.