Ranskan presidentti Emmanuel Macron on armoitettu puhuja. Mutta ei sittenkään niin armoitettu, että pystyisi kutittamaan liittokansleri Angela Merkeliltä lisää rahaa.
Tähän on tultu. Macronin EU-puheista on konkreettiset särmät hiottu pois. Jäljellä on paljon pateettista sanahelinää, jolle on helppo hymistellä, mutta joka ei velvoita ketään mihinkään.
Kyllä. Pariisin poliittinen komeetta hurmasi karismallaan Strassbourgin EU-parlamentin. Mutta komeetan vauhti on hyytynyt eikä päämäärä ole enää yhtä selkeä kuin vielä viime syksynä.
Parrasvalot ovat kääntyneet kohti Berliiniä ja Merkelin mietteliästä naamataulua. Nyt on viimeinkin aika puhua rahasta. Siitä Saksan johtaja puhuu kuten tähänkin asti.
Ei tipu tarkoittaa, että ei tipu. Ilman sarvia, hampaita ja karismaa. Tähän Berliiniin saapuvan Macronin ja häntä tukevan Etelä-Euroopan on tyytyminen. Taas kerran.
Macron tietää karun totuuden
Jotkut asiat etenevät. Johonkin suuntaan. Mutta suurta macronilaista loikkaa kohti kriiseistä paremmin selviävää euroaluetta on turha odottaa.
Ranskan johtaja tietää tämän. Se oli kirjoitettu sisään Strassbourgin palopuheeseen.
Macronin mukaan pankkiunionin edistämisessä pitää saada jotain aikaan ennen ensi vuoden EU-vaaleja. Hän ei tarkentanut mitä, koska tiesi Merkelin vastauksen.
Aika ei ole kypsä yhteiselle talletussuojalle. Etelä-Euroopan kriisipankkeja ei lähdetä pelastamaan saksalaisten rahoilla. Saksalaisilla riittää pelastettavaa myös kotikentällä.
Macron puhui myös euroalueen uudesta yhteisestä rahapadasta, mutta ei enää lähtenyt tarkentamaan, millaisesta padasta on kysymys, mitä rahoilla tehdään tai kuka tekemisestä päättää. Ei, koska tiesi Merkelin kannan.
Saksan parlamenttiin on turha viedä ehdotusta euroalueen budjetista tai valuuttarahastosta, jota käytetään ylivelkaantuneiden maiden elvyttämiseen ilman tiukkoja ehtoja. Merkelin johtama oikeisto repisi sen kappaleiksi ja demarit kieltäytyisivät kohteliaasti. Eli kaatamiseen ei tarvittaisi edes oppositiota.
Joku rahasto tulee. Jollain nimellä. Ehkä. Rahaa saavat vain kuuliaiset säästäjät, jos täyttävät tukun tiukkoja ehtoja. Ja ehdoista päättävät jäsenmaat eli loppupeleissä Saksa. Ei Brysselin komissio.
Jumbo-neuvosto on Merkelin harhautus
Euroalueen valtiovarainministeristä Macron ei enää puhu edes väärällä nimellä. Berliinistä on tehty selväksi, että keskustelun painopiste on siirrettävä kassanvartijoiden vetämästä kriisimaiden pelastamisesta niiden kilpailukyvyn parantamiseen. Eikä raha ole ainoa oikea lääke.
Merkelillä on jo tähän liittyvä ehdotuskin valmiina. Euroryhmä eli rahaliiton valtiovarainministerien neuvosto laajennetaan ”jumbo-neuvostoksi”, johon otetaan talousministerit mukaan puhumaan kilpailukyvystä.
Tämä sopii Macronille, vaikka se ei välttämättä auta ketään. Ranskassa valtiovarainministerin ja talousministerin salkku on joka tapauksessa yksi ja sama.
Mielenkiintoista tässä kaikessa on se, että moneen kertaan hehkutettu Saksan sosiaalidemokraattinen (SPD) valtiovarainministeri Olaf Scholz on ollut kuin se kuuluisa kitkerä keltainen neste siinä kuuluisassa sukassa.
Syy on yksinkertainen. Demarikansanedustajat eivät ole yhtään oikeistokollegoita halukkaampia jakamaan hövelisti rahaa vaikeuksiin ajautuneille euromaille. Kaikki tietävät, mitä mieltä saksalainen äänestäjä on tällaisista höveleistä.
Scholz saattaa älähtää siitä, että euroryhmän laajentamisella Merkel yrittää kiistatta lyödä kapuloita demariministerin rattaisiin. Laajennettuun ryhmään tulisi päällystakiksi mukaan Berliinin rautakanslerin luottomies, kristillisdemokraatteja (CDU) edustava talousministeri Peter Altmaier.
Käteen jää sopivan vähän
No mitä tästä kaikesta sitten lopulta jää käteen? Miten vaatimattomiksi Macronin havittelemat suuret EU-uudistukset jäävät? Todennäköisesti juuri niin vaatimattomiksi kuin Suomen nykyinen ja varmasti tulevakin hallitus haluaa.
Aika moni Suomessa kiirehti Saksan vaalien ja hallituskompurointien jälkeen sanomaan, että suomalaiset eivät jatkossa enää voi piiloutua Merkelin selän taakse. Tahdin määrää Macron.
Toisin on käymässä. Tutun selän takaa on taas löytymässä sama tuttu tuulensuoja.