Syyntakeettomiksi todetut ovat tappaneet Helsingissä tällä vuosituhannella yli 20 ihmistä. Ongelmasta ei juuri puhuta, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.
Vertailun vuoksi voi todeta, että samalla ajanjaksolla järjestäytyneeseen rikollisuuteen linkkautui 2-3 henkirikosta.
MTV Uutisten viime talvena julkaiseman henkirikosselvityksen mukaan noin joka seitsemäs Helsingin henkirikos on mielenhäiriöisen tekemä.
Selostukset ovat tylyjä, muutama esimerkki:
”Mielenterveysongelmista kärsinyt poika oli äidin mukaan saapunut kotiin iltapäiväkolmen radiouutisten jälkeen. Poika ja 80-vuotias isä olivat keskustelleet ja isä oli ehdottanut pojalle paluuta sairaalaan, josta hän oli ollut pari yötä poissa. 45-vuotias poika hyökkäsi isän kimppuun. Kun kuristaminen ei onnistunut, 45-vuotias haki keittiöveitsen. Poika puukotti isää lukuisia kertoja paikalla olleen äidin estelyistä huolimatta. 45-vuotias istui yhä ruumiin päällä, kun poliisit tulivat. Oikeudessa poika kertoi, että pelkäsi olla sairaalassa. Mies todettiin syyntakeettomaksi.”
”25-vuotias mielenterveysongelmista kärsivä mies surmasi 24-vuotiaan naisystävänsä, kun seurustelusuhde oli päättymässä. Uhrin isä yritti estää tekoa, mutta hän sai vamman veitsestä. Kalevala-harhojen vallassa ollut tekijä juoksi pakenevan naisen kiinni ja löi naista lukuisia kertoja veitsellä. Uhrissa oli 40 pistohaavaa ja kolmekymmentä muuta teräasevammaa.”
”34-vuotias nainen antoi kuusivuotiaalle tyttärelleen ensin nukahtamis- ja masennuslääkettä. Tyttö surmattiin kuristamalla tai tukahduttamalla. Tapaukseen liittyi huoltajuusriita. Nainen oli todennut, että ennemmin tappaa lapsen kuin antaa hänet miehelle. Nainen oli suunnitellut myös itsemurhaa, muttei toteuttanut sitä. 34-vuotias nainen oli ollut mielenterveyshoidossa suljetulla osastolla muutama kuukausi ennen tekoa.”
19 tekijää
MTV Uutisten viime talvena julkaiseman selvityksen mukaan Helsingissä tapahtui vuosina 2000-2015 kaikkiaan 147 henkirikosta, joissa 19:ssa tekijä oli ymmärrystä vailla. Lisäksi yhdeksän tappajaa teki teon jälkeen itsemurhan, joten näiden mielentilasta ei tiedetä. Alentuneesti syyntakeisia tekijöitä oli selvityksessä kolmetoista.
Selvityksessä ei ollut kyse poliisin tiedoista, vaan käräjä- ja hovioikeuden käsittelemistä tapauksista.
Selvityksen jälkeen on tullut kaksi syyntakeettoman tekemää henkirikosta lisää, jossa tekijä oli syyntakeeton: Vanhus tapettiin 2016 Puotilassa ja poika tappoi 2017 hammaslääkäriäitinsä Helsingin keskustassa.
Julkisuudessa osa tapauksista herättää kohua, mutta kun motiivia ei löydy ja mielenterveysongelmat tulevat ilmi, niin jälkikeskustelut jäävät siihen.
Nyt asia nousi esille Lönnrotinkadun äskettäisen yliajon takia.
Tietysti aina – kuten muissakin henkirikoksissa – kyse on yksittäisistä teoista, mutta yli kaksikymmentä murhaa ja tappoa alkaa olla iso määrä.
Tiedotusvälineiden kannalta tapausten selvittämistä vaikeuttaa se, että terveystiedot salataan tällaisissakin jutuissa. Esimerkiksi siitä ei ole tarkkaa tietoa, kuinka moni näistä tekijöistä on ollut aiemmin terveydenhoidon piirissä.
Tekijöistä 16 oli miehiä (19-45 v) ja kolme naisia (21-34 v). Viidellä tekijälle oli ulkomaalaistausta.
Väkivalta kohdistuu läheisiin
Ehkä yksi syy ongelman tietynlaiseen haihtumiseen julkisuudesta löytyy siitä, että uhrit ovat hyvin usein tekijöiden lähipiiristä: vanhempia, kämppäkavereita, naisystäviä, puolisoita tai lapsia.
Kahdestakymmenestäyhdestä selvityksen uhrista yhdeksän oli naisia, kahdeksan miehiä ja neljä lapsia.
Tuntemattomia tapettiin mielenhäiriöisten toimesta selvityksen kuudentoista vuoden ajanjaksolla vain kaksi.
Syyntakeeton ei ymmärrä tekoaan
Syyntakeeton ei rikoksen tekohetkellä kykene ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenmukaisuutta mielisairauden, syvän vajaamielisyyden tai vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi. Syyntakeetonta ei tuomita rangaistukseen, mutta terveysviranomaiset voivat määrätä syyntakeettoman pakkohoitoon.
Alentuneesti syyntakeisen kyky ymmärtää tekoaan on heikentynyt. Hänen rangaistustaan voidaan lieventää.
Syyntakeinen on ollut teon aikaan täydessä ymmärryksessä.
Vuonna 2002 mies vaani sattumanvaraista uhria Pasilan poliisitalon kulmilla päästäkseen vankilaan. Paikalle osui 80-vuotias nainen.
Vuonna 2004 mies iski kanssamatkustajaa metrossa kirveellä päähän. Oikeudessa 36-vuotias kertoi Suomen valtion antavan hänelle käskyjä sirun kautta.
Myös vuosi sitten Puotilassa tapahtuneen veriteon uhri oli tekijälle tuntematon.
Ehkä asiasta puhutaan nyt, koska Jaguaria ajanut, aiemmassa jutussa syyntakeettomaksi katsottu mies ei hänkään tuntenut uhrejaan ja tekotapa oli kopioitu terroristeilta. Tällainen satunnaisuus koskettaa laajemmin, koska uhriksi olisi voinut joutua kuka tahansa.
Hyvä, että asia on esillä. Selvää on, että avohoidossa on säästöjen takia ihmisiä, jotka tarvitsivat toisenlaista apua.
1:45
5:17
1:36
1:26
