Suomen jalkapallomaajoukkueen peliesitys jätti voitosta huolimatta paljon avoimia kysymyksiä, mutta vastauksiakin saatiin.
Ensimmäinen ja tärkein vastaus tuli Huuhkajien hyökkääjätilanteeseen. Mixu Paatelainen luotti aikakaudellaan sokeasti Teemu Pukkiin ja Kasper Hämäläiseen. Syystä tai toisesta. Oli oikeastaan ihan sama, miten kaksikko esiintyi kamppailuissa. Lähes varmaa oli aina se, että heidän nimensä löytyivät lähes poikkeuksetta avauskokoonpanosta.
Se ymmärrettävästi herätti hiljaista närää muiden hyökkääjien keskuudessa. Itse peräänkuulutin jo EM-karsintojen alusta asti, että näyttöjen kentällä pitää ratkaista - ei nimien!
Perjantaina Paatelaisen koirankopissa pitkään lymyilleet Berat Sadik ja Joel Pohjanpalo pääsivät vaihtopenkiltä irti toisella jaksolla ja punnersivat elintärkeän voittomaalin suhteellisen nihkeästi esiintyneelle Suomelle.
Älkääkä ymmärtäkö väärin: eivät Sadik ja Pohjanpalo muuten suuremmin säväyttäneet. Silti on alleviivattava vielä sitä, että Hämäläisen ja Pukin peliesitykset olivat suorastaan ala-arvoisia.
Pukki on kyllä varsin kelpo maalintekijä, mutta hän elää lähes täysin ruokinnasta, hyvin ajoitetuista syötöistä. Seurajoukkueessa homma toimii, sillä hänen pelillinen roolinsa tukee hänen vahvuuksiaan. Maajoukkueessa meno tökkkii, koska Huuhkajien pelitavassa hänelle ei löydy - ainakaan tällä hetkellä - juuri mitään käyttöä.
Toivon, että tulevana maanantaina Färsaaria vastaan Sadik ja Pohjanpalo saavat mahdollisuutensa heti ottelun alusta lähtien piikissä. Myös vaihtopenkillä Kreikkaa vastaan majaillut Thomas Lam ansaitsee mahdollisuutensa, keskikentän pohjalla tai topparina.