Siellä se nyt oli. Vähän sitä on odoteltukin, mutta ehkä hieman yllättäen se oli kätkettynä keskiviikkona julkistettuun hallituksen listaan seksuaalirikollisuuden ja maahanmuuttajataustaisten rikollisuuden ennaltaehkäisyn ja torjunnan lisätoimista.
MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä pohtii kirjoituksessa miten passikuvat, poliisin henkilötietolaki ja kasvontunnistus nivoutuvat yhteen.
Rullataan kahdeksan sivuisen listan sivulle seitsemän kohtaan 13.2.
Teksti kuuluu näin: ”Laaditaan kansainvälinen vertailu valokuvien ja sormenjälkien käyttöä koskevasta sääntelystä muissa EU-maissa ja arvioidaan tarve lakimuutokselle, joka mahdollistaisi poliisille ajokortti- ja henkilörekisterin (passikuvien ja sormenjälkien) käyttämisen rikosanalyysissä törkeimpien rikosten kohdalla.”
Mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että sisäministeriö haluaa avata kaikista kansalaisista ajokorttien, passien ja henkilökorttien myötä rekisteröidyt kuvat rikosten selvittämiseen törkeimmissä rikoksissa.
Kun nykyistä passilakia kymmenen vuotta sitten säädettiin ja kansalaisten sormenjälkiä ryhdyttiin kirjaamaan, rikostutkinta rajattiin ulos. Yksityisyyden suoja koettiin tärkeämmäksi. Passien kuvien ja sormenjälkien käyttö sallittiin käytännössä vainajien tunnistamiseen.
Poliisin toiveena oli jo silloin saada käytännössä kaikki kansalaiset kattavan passirekisterin tiedot rikostutkintaan.
Liittyy kasvojen tunnistukseen
Tämä halu päästä kiinni passikuviin liittyy nyt suoraan vireillä olevaan hankkeeseen tietokonepohjaisen kasvontunnistuksen kehittämisestä poliisin käyttöön. Siitä on projekti menossa.
Asia sanotaankin suoraan tuon saman listauksen kohdassa 13.1: "Mahdollistetaan henkilötietolainsäädännön hyväksymisellä, että poliisilla on mahdollisimman tehokas kyky rikosanalyysiin sekä siihen liittyvään laajojen tietoaineistojen yhdistelyyn ja vertailuun (ml. automaattinen kasvovertailu)".
Yhtälöön liittyy merkittävänä osana tuossa kohdassa mainittu keskeneräinen lakihanke. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa.
Se kuulostaa tylsältä, mutta siinä on kyse muun muassa siitä miten poliisi saa kerätä ja yhdistellä tietoja ihmisistä.
Listoilla on tapana laajeta
Laissa on ehdotettu, että poliisi voisi kerätä sähköisiin tietokantoihin suuria määriä kuvia niin netistä, poliisin valvontakameroista kuin viranomaisten julkisista rekistereistä. Näitä voisi sitten verrata poliisijärjestelmiin talletettuihin tietoihin.
Eli jos passikuvat tulisivat yhtälöön mukaan, niin tilanne olisi tämä: Jos tuntematon vakavasta rikoksesta epäilty on tallentunut kuvaan vaikka rautatieasemalla, kuvaa ei verrattaisi vain aiemmin rikoksesta rekisteröityjen poliisikuviin, vaan kaikki kansalaiset kattaviin passi-, henkilökortti ja ajokorttikuviin.
Alussa mainitun hallituksen listan kohdassa mainitaan, että korttikuvia saisi käyttää törkeimpien rikosten rikosanalyysissä. Mutta näillä listoilla on ollut tapana laajeta, kun pää ensin saadaan auki.
Tulevaisuuden mahdollisuudet laajenevat
Tulevaisuuden mahdollisuudet ovat melkoiset.
Kasvontunnistusjärjestelmien kehittyessä viranomaisille syntyisi vähitellen kyky tunnistaa ja paikantaa kuka tahansa paikassa, jossa on poliisikamera.
Poliisin ei tarvitsisi enää kysyä missä olit vaikkapa 10. tammikuuta, vaan henkilön kuva voitaisiin ajaa järjestelmään ja löytää siellä olevasta kuvakannasta paikat, joissa henkilö kuvattiin vaikkapa viimeisen kuukauden ajalta.
Ehkä tulevaisuudessa passi- ja muut korttikuvat kuvattaisiin 3D-kuvina, jotta tunnistaminen helpottuisi entisestään.
Erittäin periaatteellinen asia
Takaisin tähän päivään. Meneekö tuo poliisin henkilötietolaki läpi ehdotetussa muodossa on kuitenkin epäselvää.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan poliisille ei nimittäin pidä antaa oikeutta tallentaa rajoittamatonta määrää valvontakamerakuvia vertailtavaksi, koska niiden käyttötarkoitusta ei ole määrätty.
Siitä lisää tässä tekstissä. Lakiehdotus on nyt hallintovaliokunnassa.
Ikävää asiassa on, että tämä erittäin periaatteellinen asia passi- ja muiden korttikuvien luovuttamisesta rikostorjuntaan piilotettiin tällaisen selvityksen alakohdaksi. Asia ansaitsee perusteellisen keskustelun. No, toki kyse on vasta sen arvioinnista onko laki tarpeen.
Niin… todettakoon lopuksi, että poliisikamerat eivät jatkossa kata vain kaupunkien keskustoja ja liikenneasemia. Myös uuden sukupolven tolppakameroihin tulee mahdollisuus välittää jatkuvaa kuvaa.