Rikostoimittajan kommentti: Mitä tiedustelulain jälkeen? Ministeriön paperi paljastaa suunnitelmia

Ainakaan historian perusteella ei näytä siltä, että poliisin toimivaltuuksien lisääminen päättyisi tiedustelulakiin, jos – tai pikemminkin kun – laki tulee voimaan.

Poliisin tiedonsaantioikeuksien kasvu alkoi 1990-luvun alussa. Punavuoren selvittämätön kaksoismurha 1992 laittoi asioihin vauhtia. Poliisilla oli ammuttujen miesten puhelimet, mutta laki esti soittotietojen saamisen.

Muutamassa vuodessa laki muuttui ja poliisi sai oikeuden televalvontaan suhteellisen lievissäkin tapauksissa. Samalla poliisi sai oikeuden telekuunteluun.

Dna-näytteet ja -rekisteri tulivat vuonna 1997 sekä peitetoiminta ja valeosto 2001. Telekuuntelu laajeni talousrikoksiin 2004 ja tuolloin poliisi sai oikeuden tolppalupiin. Vuonna 2005 lakiin lisättiin telekuuntelu ja tekninen kuuntelu terrorismirikosten ennaltaehkäisemiseksi.

Lisäyksiä on monia muitakin. Asianajaja Markku Fredman  on laskenut, että esimerkiksi pakkokeinolakiin tehtiin 1988–2013 kaikkiaan 52 poliisin toimivaltuuksia laajentavaa muutosta.

Pakkokeinolakia käytetään silloin, kun tutkitaan rikoksia. Poliisilaki koskee taasen esimerkiksi tiedustelua.

Tiedustelutietoa tutkintaan

Tuorein voimaan tullut muutos on se, että poliisi sai viime vuoden lopulla oikeuden saada lentomatkustajien tiedot. Bussiyhtiöltä on saatu jo aiemmin matkustustietoja, kuten esimerkiksi myös kaupoista bonuskorttien ostotietoja ja pankeista tilitietoja.

Nyt huhtikuussa annettiin eduskunnalle lakiehdotus siitä, että poliisi saisi laajemmat valtuudet ihmisten tarkastamiseen yleisötilaisuuksissa.

Merkittävin vireillä oleva muutos liittyy siviilitiedustelulakiin. Huhtikuussa julkistetun ehdotuksen mukaan suojelupoliisista tulisi tiedusteluviranomainen, joka saisi käyttää poliisin nykyisiä salaisia keinoja jo ilman rikosepäilyä. Niihin kuuluvat esimerkiksi puhelinkuuntelu, peitetoiminta ja valeosto.

Paketissa on pari uuttakin keinoa kuten salainen paikkatiedustelu ja jäljentäminen. Nämä tarkoittavat sitä, että supon agentti voisi käydä kiinnostusta herättäneen henkilön työpaikalla salaa ja valokuvata paperit pöydällä. Kotiin paikkatiedustelua ei saisi tehdä.

Lisänä on myös automaattinen tietoliikennetiedustelu, joka suodattaisi Suomen rajojen ylittävää tietoliikennettä.

Nykyisin poliisi on voinut käyttää salaisia keinoja, jos tutkittavana on riittävän vakava rikos. Supolta ei siis enää sitä vaadittaisi, vaan kyse olisi nimenomaan tiedustelusta.

Tietoja valuisi kuitenkin myös rikostorjuntaan sen verran, että lakipaketissa tietomäärän arvellaan työllistävän kaksikymmentä poliisia täyspäiväisesti.

Lakiehdotukset tulevat suunnitelman mukaan eduskuntaan syksyllä.

Pöytälaatikkopaketti

Kunhan tiedustelulaki on saatu läpi, niin sisäministeriöstä löytyy valmiina jo lisää. Maaliskuussa 2015 virkamiehet tekivät arviomuistion poliisilain tiedonhankintakeinojen riittävyydestä vakavimpien rikosten ennalta estämisessä ja paljastamisessa.

Mistään harjoitustyöstä ei ollut kyse, vaan muistioon kirjattiin jo pykäläluonnoksia.

Siinä kaavailtiin poliisille mahdollisuutta salaiseen kotietsintään, jos asukkaan voidaan epäillä syyllistyvän hyvin vakavaan rikokseen. Tiedustelulakiin yhdistettynä tässä tulisi suojelupoliisille mahdollisuus tehdä sellainen ilman rikosepäilyä.

Toinen kaavailtu lisävaltuus liittyi salaisiin laite-etsintöihin, jossa poliisi voisi etäyhteydellä tutkia salaa epäilyttävän henkilön tietokoneen, puhelimen tai muun teknisen laitteen. Tietoja saisi myös kopioida.

Muistiossa uusia keinoja perusteltiin terrorismilla.

– Juuri terrorismirikosten seurausten vakavuuden vuoksi yhteiskunnalla on vakavasti otettava intressi estää rikokset ennalta, ennen kuin niiden vahingolliset seuraukset koko laajuudessaan toteutuvat.

– Terroristisia suunnitelmia laativat ovat myös koko ajan tietoisempia perinteisistä tiedonhankintakeinoista ja pyrkivät toimimaan siten, ettei tieto suunnitelmista tulisi viranomaisten tietoon. Jälkikäteen ilmoitettava etsintä on siten tiedonhankintakeinona välttämätön, jotta rikoksentekosuunnitelmia- ja verkostoja pystytään havaitsemaan riittävän ajoissa.

– Jälkikäteen ilmoitettava poliisilain mukainen etsintä on tämän selvityksen valossa tiedonhankintakeinona välttämätön, jotta rikoksentekosuunnitelmia pystytään havaitsemaan riittävän ajoissa, raportissa todettiin.

SM:n lainsäädäntösuunnitelmassa nyt työn alla poliisilain uudistus, joten ei tarvitse olla kummoinenkaan selvänäkijä todetakseen, että pöytälaatikkopakettiin palataan vielä muutaman vuoden päästä.

Ruotsissa puhutaan muuten jo poliisin oikeudesta päästä kiinni potilastietoihin.