Jos valtio ei kykene keinoillaan pitämään sarjakuristajan kaltaista ihmistä poissa muiden läheltä, valtio on epäonnistunut kansalaisten suojelussa, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.
3:26
Sarjakuristajan uusin murhaepäily paljastui eilen. Katso video!
MTV Uutiset kertoi maanantaina, että kolmesta taposta aiemmin tuomittua Michael Maria Penttilää epäillään nyt murhasta. 52-vuotias naisuhri oli surmattu Kalliossa perjantaina 13. huhtikuuta.
Penttilä kiistää tehneensä rikoksen, mutta jo pelkkä epäily on hälyttävä.
Tukehtumisfantasia
Penttilän perversio on asfyksofilia, joka liittyy tukehtumisen tunteeseen. Sitä voi toteuttaa sitomalla muovipussin toisen päähän tai kuristamalla kurkusta, kuultiin Helsingin hovioikeudessa nyt maaliskuussa.
Lue myös:
Tämä ei ole erikoispsykologin mukaan sairaus vaan piirre. Salissa puitiin tapausta, jossa Penttilän epäillään valmistelleen 17-vuotiaan tytön kuristamista vuoden 2017 alkupuolella.
Hovioikeuden käsittely on kesken ja Penttilä vastasi vapaalta, vaikka syyttäjä Eija Velitski yritti vimmatusti pitää hänet vangittuna.
– Penttilä on toistuvasti vankilasta vapaaksi päästessään syyllistynyt joko tappoihin, törkeisiin pahoinpitelyihin tai niiden yrityksiin sekä törkeään raiskaukseen, Velitski yritti turhaan perustella valituksissaan.
– Michael Penttilä katsoo sadomasokistisia tallenteita jopa useita tunteja päivässä, Velitski kirjoitti.
Velitskin mukaan rikollisen toiminnan jatkamisvaara oli ja on ilmeinen.
Hovioikeus totesi, että Penttilä voi vastata vapaalta.
Lue myös:
Synkkä tausta
Michael Maria Penttilän rikoshistoria on poikkeuksellisen synkkä.
1985 Penttilä kuristi oman äitinsä ja seuraavana vuonna 12-vuotiaan tytön. Hän syyllistyi jälkimmäisessä tapauksessa kahteen raiskauksen yritykseen.
Penttilä vapautui vankilasta toukokuussa 1992. Rikokset jatkuivat toukokuussa 1993, jolloin hän kuristi naisen hengiltä. Motiivi oli seksuaalinen.
Toukokuussa 2008 Penttilä tuomittiin törkeän pahoinpitelyn yrityksestä. Motiivina oli seksuaalinen teko. Penttilä pääsi koevapauteen marraskuussa 2008.
Seuraava rikossarja osui kesään 2009, jolloin Penttilä syyllistyi viiteen väkivaltarikokseen. Kaikissa motiivi oli seksuaalinen. Penttilä jäi kiinni syyskuussa 2009.
Rikoshistoria paljastaa Penttilän toimintatavan. Hän pyrkii tilanteeseen, jossa hän on yksin uhrin kanssa tilassa, jota hän hallitsee. Esimerkiksi vuoden 2009 teoissa hän tilasi kotiinsa mm. siivoojan ja hierojan.
Tyyliin kuuluu, että Penttilä yllättää uhrin kuristamisella heti ja pitää käsissään nahkahansikkaita.
Penttilä vapautui vankilasta joulukuun lopussa 2016 ja muutti Oulun seudulta Helsinkiin.
Hovioikeudessa yhä kesken oleva valmistelurikos liittyy siihen, että syytteen mukaan Penttilä pyrki 17-vuotiaan tytön asuntoon alle kuukauden kuluessa vapautumisestaan tammi-helmikuussa 2017.
Muutkin korostivat uusimisriskiä
Käräjäoikeus hylkäsi syytteen heinäkuussa 2017 näytön puutteessa. Se ei muun muassa luottanut 17-vuotiaan tytön ovisilmän kautta tekemään tunnistukseen.
Käräjäoikeus vapautti vangittuna olleen Penttilän, mikä sai syyttäjä Velitskin vaatimaan Penttilän vangitsemista uudestaan saman jatkamisvaaran perusteella.
Syyttäjä Velitski ei ollut yksin uusimisriskin korostamisen kanssa. Poliisien kanta Penttilän uusimisriskiin oli se, että kyse ei ole siitä tapahtuuko uusi teko, vaan koska se tapahtuu.
Rikosseuraamusviraston joulukuussa 2016 – Penttilä vapautui tuolloin vankilasta – tekemän riskiarvion mukaan Penttilän suurimmat puutteet ajattelussa liittyvät hänen kyvyttömyyteensä nähdä pidempiaikaista taipumusta kuristaa uhrinsa. Riskiarviossa arvioitiin uusimisriski erittäin suureksi.
Erikoispsykologi Jan-Henry Stenberg arvioi uusimisriskin yleisesti korkeaksi.
Oikeus vapautti
Lokakuussa 2017 Helsingin hovioikeus hylkäsi syyttäjän vaatimuksen. Hovioikeus totesi, että samasta rikoksesta vangittuna olleen saa vangita uudelleen vain jos on uutta näyttöä. Hovi katsoi, ettei syyttäjä ollut ollut tuonut uutta näyttöä jatkamisvaarasta ja hylkäsi vangitsemisvaatimuksen.
Pakkokeinolaki on tässä varsin selvä, joten tuomarit voivat vetäytyä pykälän taakse: ”Rikoksesta vangitun, joka on päästetty vapaaksi, saa vangita uudelleen samasta rikoksesta ainoastaan sellaisen seikan nojalla, johon vangitsemisvaatimuksen esittäjä ei ole voinut vedota aikaisemmasta vangitsemisesta päätettäessä.”
Tämä kohta on säädetty rikoksesta epäiltyjen suojaksi, jottei vapauttamispäätöksiä voitaisi kiertää.
Tämä uudelleen vangitsemisen kielto sopii toisaalta harvinaisen heikosti tilanteisiin, jossa kyse on rikoksen jatkamisvaarasta.
Ketä voi syyttää?
Lopputulos oli se, että Penttilä sai olla vapaalla ja nyt Penttilää epäillään murhasta.
Kenen vika? Jos Michael Penttilä osoittautuu murhaajaksi, niin tietysti hänen. Mutta miksi hän sai olla vapaalla?
Vaikea on tässä on syyttää hovioikeuden tuomareita, koska pakkokeinolaki on yksiselitteinen. Jos taas käräjäoikeuden tuomarille jää varteenotettava epäily Penttilän syyllisyydestä, niin oikea ratkaisu on vapauttaa hänet.
Kyse on osaltaan isommasta kuviosta, joka liittyy erittäin vaarallisiin henkilöihin.
Tässä tapauksessa käsittämättömintä on se, että valtio ei vain kykene pitämään sarjakuristajan kaltaista ihmistä poissa muiden läheltä. Kerta toisensa jälkeen hän on vapautunut vankilasta ja vahingoittanut uusia ihmisiä.
Tähän mennessä uhreja on yhdeksän ja siihen päälle ovat vielä keskeneräiset Helsingin tapaus sekä uusin murhaepäily.
Valtio on epäonnistunut kansalaisten suojelussa. Suhtautumisen näihin erittäin vaarallisiin henkilöihin on muututtava ja se edellyttää lakimuutoksia.
Katso myös: Michael Penttilä tupakalla ennen 17-vuotiaan tapaukseen liityvää oikeudenkäyntiä maaliskuussa.
1:30
