Nämä piirteet yhdistävät sarjamurhaajia – yhtenä motiivina on usein vallan tunne: "Näistä yhdessä syntyy ihminen, joka tappaa useammin kuin kerran"

Sarjamurhaajilla on aina useita uhreja ja henkirikosten välillä on myös ajallista eroa.

– Suomessa on perhesurmia ja koulusurmia, joissa on useita uhreja, mutta näiden tekijät eivät ole sarjamurhaajia. Sarjamurhaajien henkirikoksissa on aina ajallista eroa, Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskuksen johtaja Kaisa Tammi sanoo.

– Sarjamurhaajilla on tarve surmaamiseen. Itse en näe kovin suurta tarvetta sarjamurhaajan määrittelemiseen. Suurempi kysymys on se, miksi ihminen surmaa ja tekee sen vieläpä useasti, asianajaja Kari Eriksson toteaa.

Lue myös: FBI on luokitellut sarjakuristaja Michael Penttilän ainoana suomalaisena rikollisena sarjamurhaajaksi – näin Penttilä itse vastaa asiaan Rikospaikan erikoishaastattelussa

Sarjakuristajan avustajana vuosikymmeniä

Rikospaikan Murharyhmä keskusteli viime viikolla sarjamurhaajista. Asianajaja Kari Eriksson on avustanut sarjakuristaja Michael Penttilää noin 30 vuotta.

– Hänellä on selvä taipumus kuristamiseen ja se on ollut hänellä hyvin nuoresta lähtien. Kaikki Penttilän rikokset liittyvät kuristamiseen. Neljä ihmistä on kuollut hänen tekojensa seurauksena. Muutoin hän on ihmisenä hyvin tavallinen ja välitön ja olen tullut hänen kanssaan aina ihan normaalisti juttuun.

– Penttilä on kylläkin hyvin äkkipikainen. Hän reagoi hyvin nopeasti asioihin, jotka häntä ärsyttävät ja hän saattaa sillä hetkellä olla varmasti hyvinkin vaarallinen, Eriksson kuvailee päämiestään tämän luvalla.

Lue myös: Prostituoidun murhasta elinkautista istuva sarjakuristaja Michael Penttilä MTV:n erikoishaastattelussa: "Olihan se kauhea teko"

Psykopaattisia piirteitä

Sarjamurhaajia yhdistää usein psykopaattiset piirteet, tunnekylmyys ja piittaamattomuus muiden ihmisten tunteista.

– Psykopatia on persoonallisuushäiriöiden äärityyppi ja sen sisään mahtuu monenlaisia piirteitä, kuten narsismia ja epäsosiaalisuutta. Psykopatia pitää sisällään monenlaista poikkeavaa, Kaisa Tammi luonnehtii.

Poliisiuransa aikana rikosylikomisario (vv.) Jari Kinnunen ei ole ollut suoraan tekemisissä sarjamurhaajien kanssa. Hänellä on kuitenkin herännyt epäilyksiä joidenkin rikoksesta epäiltyjen kohdalla, että näiden taustalta saattaisi löytyä muitakin rikoksia, jotka ovat jääneet pimentoon.

– Muutaman henkilön kohdalla on tullut vahva tunne siitä, että tässä ei ole varmastikaan hänen ainoa rikoksensa. On tullut sellainen tunne, että joitakin asioita on jäänyt selvittämättä, Kinnunen sanoo.

Lue myös: Näin Aino Nykopp paljastui Suomen ensimmäiseksi naissarjamurhaajaksi: "Väkisin tuli mieleen, oliko tämä ensimmäinen kerta, kun Aino tekee tällaista"

Sarjakuristaja Michael Penttilä on kuristanut neljä ihmistä kuoliaaksi – sanoo nyt katuvansa tekojaan: "Nämä ovat kauheita tekoja, otan niistä täyden vastuun"

Yksi motiivi usein vallan tunne

Sarjamurhaajilla voi olla erilaisia motiiveja tekoihinsa. Usein yksi motiivi on vallan tunne.

–Uskoisin, että ihmisellä, joka on surmannut kerran ja siitä jotenkin selvinnyt, kynnys uuteen rikokseen laskee, jos hänellä on altistavia luonteenpiirteitä. Vallan tunne ja se, että hän on vallan kahvassa päättämässä jopa ihmisen hengestä, voi olla yksi motivoiva tekijä. Kun heillä ei ole normaalin ihmisen omaatuntoa, on myös helpompi tehdä tällaisia asioita, Eriksson sanoo.

– Pidän aika selvänä, että näille ihmisille vallan ja hallinnan tunne ja äärimmäinen vallankäyttö riistää toiselta toistuvasti henki, kumpuaa alun perin siitä kokemuksesta, että tuntee itsensä kovin mitättömäksi. Heillä on varmasti tunne, että he eivät pärjää yhteiskunnassa, ihmisten silmissä ja niissä standardeissa, mitä on itselleen asettanut, Tammi luonnehtii.

Lue myös: Oliko sarjahukuttaja Pekka Seppäsellä uhreja jopa tiedettyä enemmän? "Hän kertoi yhdelle uhreistaan, että oli tappanut isänsä"

Monilla lapsuuden traumoja

Kinnunen uskoo, että sarjamurhaajien taustalta löytyy usein lapsuudesta tai nuoruudesta kokemuksia, jotka voivat selittää sitä, miksi heistä tuli tappajia.

– Tutkimuksissa on todettu, että ainakin isältä pojalle siirtyy geneettisesti myös piirteet väkivaltaisuudesta tietyissä olosuhteissa. Näistä kaikista yhdessä – taustasta, tilaisuuden suomista mahdollisuuksista ja vallan tunteesta – syntyy ihminen, joka tappaa useammin kuin kerran, Kinnunen sanoo.

Lue myös: MTV3-kanavalla nähdään tänään sarjakuristaja Michael Penttilä – rikostoimittaja Pekka Lehtinen kertoo, miksi Rikospaikka-ohjelma haastattelee vaarallista rikollista

Erikssonin mukaan mielentilatutkimuksissa pitäisi keskittyä nykyistä enemmän jopa tutkimaan rikollisen lapsuutta ja nuoruutta, koska niistä voisi myös olla hyötyä tulevaisuudessa.

– Persoonallisuushäiriö vaatii sen, että lapsena tai nuorena kasvaa väärin. Jotta kasvaa väärin, tarvitsee yleensä olla jotain erikoisia olosuhteita, Tammi sanoo.

Suomessa esimerkiksi sarjakuristaja Michael Penttilä ja myrkkyhoitaja Aino Nykopp on todettu erittäin vaaralliseksi toisen ihmisen hengelle tai terveydelle. Voidaanko tällaisia ihmisiä koskaan vapauttaa vankilasta? Entä voiko sarjamurhaajia parantaa jollain tavalla? Katso artikkelin yllä olevalta videolta, miten Murharyhmä vastaa asiaan.