Kommentti: Sisäinen devalvaatio on jo käynnissä – talousnobelistikin alentaisi palkkoja Suomessa

Oikea devalvaatio oli valuuttakurssin romahduttaminen, jolla korjattiin aikanaan liian suuret palkkojen ja hintojen korotukset. Devalvaatiolla palautettiin suomalaisten tuotteiden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla.

Nyt Suomella ei ole omaa valuuttaa, jolla pelata. Siksi tarvitaan sisäinen devalvaatio, jolla maan kilpailukyky palautetaan ilman valuuttakurssimuutosta.

Suomen sisäinen devalvaatio alkoi jo ennen pihtisynnytyksessä olevaa yhteiskuntasopimusta. Ensiaskel oli työllisyys- ja kasvusopimus, joka sisälsi pienet palkankorotukset, mutta todellisuudessa se heikensi ihmisten ostovoimaa. Tälle sopimukselle neuvotellaan vuoden jatkoaika vielä ennen Juhannusta.

Osa sisäistä devalvaatiota ovat myös "halpuuttamis"-kampanjat, jolla kauppaketjut haluavat tehdä välttämättömyydestä hyveen. Pienentynyt ostovoima vetää hintoja alas. Myös asunnot ovat entistä halvempia - joissakin osissa maata lähes arvottomia (myyjälle - ei asujalle).

Hallituksen toteuttamat/pian toteutettavat indeksien, erilaisten tulonsiirtojen korotusten jäädytykset ovat osa sisäistä devalvaatiota.

Yhdysvaltalainen taloustieteilijä, Nobel-voittaja Paul Krugman kirjoitti vastikään, että Suomessa työn yksikkötyökustannusten kasvu ei johdu palkkojen noususta vaan teollisuuden alentuneesta tuottavuudesta.

Tuottavuus taas Krugmanin mukaan romahti, kun Suomen kaksi päävientisektoria, metsäteollisuus ja Nokia epäonnistuivat. Niiden mukana katosi korkeamman jalostusasteen vientituotteita, joiden valmistamisesta voitaisiin maksaa enemmän.

Krugmanin johtopäätös on se, että Suomessa on alennettava palkkoja ja toteutettava hitaasti vaikuttava sisäinen devalvaatio.

Suomessa on iloittu – toki aiheesta – MetsäGroupin päätöksestä rakentaa Äänekoskelle uusi sellutehdas. Kolmekymmentä vuotta sitten Suomessa iloittiin siitä, että maassa valmistettu sellu kyettiin itse myös jatkojalostamaan, eikä puuta tarvinnut myydä bulkki-tavarana ulkomaille. Äänekosken "biotuotetehtaalle" etsitään koko ajan uudenlaisia jatkojalostustuotteita, mutta sen kannattavuus on laskettu Kiinan ja muun Aasian sellu-kysynnän varaan.

Palkansaajapuoli on puhunut ajoittain tuottavuuden heikkenemisestä Suomen talouden varsinaisena ongelmana, mutta ei kovin äänekkäästi.

Pankkiholvit täynnä rahaa

Sisäinen devalvaatio siis avuksi, mutta millä muilla keinolla tätä tuottavuutta sitten voisi kohottaa? Pankkiholvit ovat täynnä rahaa, mutta kukaan ei keksi oikein järkevää käyttöä sille.

Onko yrityksiltä tulossa markkinoille uusia entistä pidemmälle kehitettyjä tuotteita? Onko Suomessa innovointi-kykyä? Kuka uskoo erilaisiin valtion tukemiin CleanTech- tai biojaloste-ohjelmiin?

Teknologiateollisuuden suoranainen kutistuminen pysähtyi viime vuonna, mutta silti alan työpaikat vähenevät edelleen.

Teknologiateollisuuden parin viikon takaisen suhdanne-infon paras uutinen olikin se, että alan yritykset palkkasivat Suomeen viime vuonna 20 000 ja nyt alkuvuonna 7 000 uutta työntekijää.

Kapitalismi korjaa virheensä, kunhan vain olosuhteet ovat kunnossa. Mutta aikaa se vie.