Sofia Virran marraskuinen ulostulo puolustusteollisuudesta kiukustutti vihreiden kansanedustajia ja kenttäväkeä. Kannatuskin on siinä jamassa, että puheenjohtajapelistä puhutaan yhä avoimemmin, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan toimittaja Alec Neihum.
Se kirjoitus tuskin tuotti haluttua tulosta.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikalta isyysvapaalle jäänyt Atte Harjanne sekä kansanedustaja Hanna Holopainen julkaisivat marraskuussa blogin, jossa esitettiin 500 miljoonan euron kiihdytyspakettia puolustusteollisuudelle.
Kolmikko linjasi, ettei puolustusteollisuutta voi ohittaa talouskasvun mahdollisuuksia haettaessa.
Puheenjohtajan arvovallalla siunattu ulostulo on herättänyt reipasta närkästystä puolueen piirissä.
Julkisen paheksuntansa antoi vihreiden nuorisojärjestö, joka irtisanoutui täysin ”puoluejohdon asehankintafantasiasta”.
Instagramissa kommenttikenttä kävi kuumana.
– En usko vihreillä koskaan olleen puoluejohtoo, joka olis enemmän pihalla kentän tuntemuksista ku nykynen, tamperelainen varavaltuutettu Ellen Ojala tölväisi.
Ajoitus saa kovaa kritiikkiä
Kulissien takana monet vihreät poliitikot kuvailevat suorasanaisesti MTV Uutisille ärsytystä ja jopa suoranaista tyrmistymistä.
Vaikka Ukrainan sota on muuttanut maailmaa, sodankäyntiin ja aseisiin liittyvät kysymykset eivät edelleenkään ole vihreille yhtä yksinkertaisia kuin monelle muulle puolueelle.
Osa vihreistä katsoo, että Virta, Harjanne ja Holopainen hylkäsivät puolueen linjan, jossa rauhasta on puhuttu mieluummin kuin asehankinnoista. Erityistä kritiikkiä saa asian koplaaminen kestävään talouskasvuun.
Eräitä kansanedustajia on pänninyt kovasti sekin, että ulostulo tapahtui vain kolme päivää ennen oppositiopuolueen syksyn kohokohtaa, vihreiden vaihtoehtobudjetin julkaisua.
Missä oli puheenjohtajan fokus? Miksi julki lasautettiin avaus, jota vaihtoehtobudjetista ei löydy?
Harjanne linjasi jalkaväkimiinoista
Maanpuolustusteemainen frustraatio vihreiden parissa sai joulukuun alussa vielä lisäpontta.
Atte Harjanne kirjoitti tuolloin Verde-lehdessä olevansa valmis kannattamaan jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista.
Vihreiden linja on pitää sopimuksesta kiinni.
Puoluejohtoon viime vuodet kuuluneen poliitikon ulostuloon ei ole reagoitu silkalla riemulla.
Puheenjohtajavaihdoksesta puhutaan yhä avoimemmin
Vihreiden kannatus on HS:n tänään julkaiseman kyselyn mukaan 7,8 prosenttia.
Kevään vaalien ehdokashankinnassa vihreät on STT:n mukaan muita puolueita jäljessä.
Kannatus ei nouse, eivätkä syytökset puoluejohdon vieraantumisesta rajoitu vain puolustusavauksiin.
Puoluetoimijat ovat alkaneet viime aikoina puhua yhä avoimemmin siitä, että jos kunta- ja aluevaalien tulos ei ole riittävän hyvä, puheenjohtaja Sofia Virta halutaan vaihtoon.
Puoluekokous on Hämeenlinnassa kesäkuun alussa.
Tilanne innostaa kysymään muutaman kysymyksen.
Voisiko vihreiden seuraava puheenjohtaja olla Atte Harjanne, jalkaväkimiinoista puhuva mies, jolla on epäilyttävästi oikealle kallistuva maine ja merkittävä penkkipunnerrusennätys?
Riittääkö Fatim Diarran suosio, joka ei kantanut edes Helsingin vihreiden pormestariehdokkaaksi?
Suostuuko Oras Tynkkynen kilpaan, varsinkin, jos kukaan muu ei avaa peliä?
Ja mitä Ville Niinistö tarkoittaa kertoessaan, että ”innostus ja kiinnostus kotimaan politiikkaa kohtaan on ihan eri tavalla kasvanut”?