Virran mielestä maakuntaveron vastustaminen on naiivia.
Suomessa pitää arvioida vakavasti sosiaali- ja terveyspalveluiden kantokyky muuttuneessa turvallisuusympäristössä, vaatii vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta STT:n vaalihaastattelussa. Virta peräänkuuluttaa keskustelua siitä, miten sote-järjestelmä kestäisi mahdollisen kriisitilanteen, jos Suomea sellainen kohtaisi.
– Kun maailma myrskyää, olemme syystäkin hereillä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, mutta pitää muistaa, että Suomen kokonaisturvallisuuden mallin yksi keskeinen kivijalka on sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta. Se korostuu kaikissa kriisitilanteissa, Virta sanoo.
Hänen mukaansa sote-palveluihin resursointi olisi myös turvallisuuteen panostamista väestön kriisinkestävyyden ja toimintakyvyn kannalta. Varautuminen ei myöskään olisi turhaa, vaikka kriisiä ei koskaan tulisi.
Hyvinvointialueilla on tiukka rahatilanne ja ihmisiä irtisanotaan samaan aikaan, kun ostopalvelusopimuksia vähennetään ja sote-järjestöistä leikataan. Virran mukaan tämä tekee julkiselle puolelle jäljelle jäävien työstä entistä kohtuuttomampaa.
Virta on sitä mieltä, että alueilla pitäisi karsia ennemmin johdosta kuin työntekijöistä, mutta se ei ole aina mustavalkoista.
– Turhia johtajapaikkoja ei tietenkään pidä säilyttää, mutta jos haluamme uudistaa työtä ja lisätä esimerkiksi hoidon jatkuvuutta, tarvitaan muutosjohtajia kentän tueksi.
Ratkaisu ja eteenpäin
Hyvinvointialueet eivät ole saamassa hallitukselta lisäaikaa alijäämänsä kattamiseen. Virran mukaan tämä tulee ajan myötä kalliimmaksi kuin tulisi, jos aikaa järjestelyille olisi vähän enemmän.
Vihreät vaatii verotusoikeutta hyvinvointialueille ainoana puolueena vasemmistoliiton lisäksi. Puolue ei kuitenkaan halua, että se lisää kansalaisten verotaakkaa.
– En ole oikea ihminen kertomaan, miten se tehdään. Toteutustapa pitäisi arvioida selvitysten ja asiantuntijoiden näkemysten pohjalta.
Maakuntaveron kaltaiset pistemäiset ratkaisut eivät Virrankaan mielestä ole kestävä tapa pitkällä aikavälillä, mutta tässä tilanteessa se olisi yksi keino.
Hänen mukaansa puolueet, jotka sitkeästi vastustavat maakuntaveroa ajattelevat naiivisti, sillä ilman sitä alueilla ei ole taloudellisia kannustimia. Ruotsissa maakuntavero on käytössä.
Parlamentaarinen työryhmä katsoi viime hallituskaudella maakuntaveron johtavan todennäköisesti verotuksen alueellisten erojen kasvuun ja palvelujen yhdenvertaisuuden heikkenemiseen.
Virta huomauttaa, ettei tilanne alueilla tälläkään hetkellä ole yhdenvertainen.
– Me voimme vuosikausia seuraavaksi pähkiä sitä, tarvitaanko verotusoikeus vai ei, tai sitten me voimme tehdä ratkaisun ja mennä eteenpäin.
Opettajat järjestyksenvalvojina
Virran mielestä koulutuspolitiikasta ja sote-politiikasta ei pidä puhua erillään, koska käytännössä ne eivät sitä ole. Koulutus kuuluu kunnille ja sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueille, mutta koulutuskin voi kärsiä, jos sote-palveluissa epäonnistutaan.
– Ei pidä yllättyä siitä, että 16-vuotias kulkee puukko povarissa, jos ei olla valmiita varmistamaan perheille apua silloin, kun he sitä pyytävät, tai silloin, kun ammattilainen tunnistaa tuen tarpeen.
Koulurauhan turvaaminen peruskouluissa on Virran mielestä ajankohtaisempi ongelma kuin suuri oppilasmäärä. Hän sanoo, että nyt peruskoulun opettajat joutuvat olemaan järjestyksenvalvojia ja perhetyöntekijöitä, vaikka heidän pitäisi keskittyä kasvattamiseen ja opettamiseen.
– Tarvitaan vahvat perhepalvelut, vanhemmuudentuki ja oppilashuolto ja niiden välille saumaton yhteistyö. Oppimistulokset eivät nouse niin kauan, kun kouluissa on lapsia, jotka valvovat yön yli kuunnellen humalaisten vanhempien riitoja.
Virta ajattelee, että kyse on myös pitkälti töiden järjestämisestä. Tällä hetkellä vanhempia pompotellaan liikaa luukulta toiselle, mikä ei ole työntekijöiden syy.
– Välttämättä ei veisi resurssia valtavasti enempää, jos työtä järjestettäisiin jouhevammin kunnan, hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä tiimityönä.
Etäopetus kuntien välisenä yhteistyönä voi Virran mielestä tuoda lisää liikkumatilaa esimerkiksi valinnaisten aineiden opiskeluun pienissä kouluissa, mutta niin ei saa käydä, että etäopetus korvaa lähiopetuksen kokonaan.
– Korona-aikana nähtiin, mitä siitä seurasi, kun lapset ja nuoret eristettiin etäopetukseen.
Vihreät oli hallituksessa, kun päätös etäopetukseen siirtymisestä koronavuonna 2020 tehtiin.
"Kokemus tuo etulyöntiaseman"
Virta on asettanut vihreiden tavoitteeksi päihittää etenkin perussuomalaiset vaaleissa. Vihreät oli hiljattain julkaistussa Ylen mielipidetiedustelussa kuntavaaleissa viidenneksi suosituin 9,7 prosentilla. Perussuomalaisten kannatus oli 12,7 prosenttia. Aluevaalikannatuksessa vihreät jäi kyselyssä kuudenneksi.
Virta ei silti pidä tavoitetta mahdottomana varsinkaan, kun perussuomalaisten ehdokasmäärä aluevaaleihin romahti.
– Nyt kampanjointi vasta alkaa, kun ehdokasasettelu on päättynyt.
Hän uskoo olevansa näissä vaaleissa puheenjohtajana etulyöntiasemassa, koska on ainoa, joka on tehnyt "kädet savessa" sotessa töitä ja saanut sitä vastaavan koulutuksen. Virta on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, opettaja ja uusperheneuvoja ja työskennellyt muun muassa erityislastensuojelussa.
STT on haastatellut kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat ennen huhtikuun kunta- ja aluevaaleja. Vaalipäivä on 13. huhtikuuta.