Trump yrittää muuttaa maailmaa ja siihen täytyy olla valmis. Eurooppa ei voi enää torkuttaa, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump pyrkii muuttamaan maailmaa röyhkeämmin ja näkyvimmin kuin yksikään muu läntinen valtionpäämies pitkään, pitkään aikaan.
Viimeisin suunnitelma kuultiin viime yönä Suomen aikaa, kun Trump ilmoitti, että Yhdysvallat aikoo ottaa Gazan haltuunsa.
Trump ei sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että asiaa edistetään sotilailla.
Tätä ennen Trump on ehtinyt ehdottaa Grönlannin ostamista, Kanadan liittämistä Yhdysvaltoihin ja roimia tulleja naapureidensa lisäksi Kiinalle.
Tämä kaikki reilun 20 presidenttipäivän aikana.
Sekä poliitikot että asiantuntijat sanoivat pitkään, että Trumpin puheet ja teot pitää erottaa toisistaan.
Ajatuksena tuntui olevan, että puhukoot, ei hän kuitenkaan tee.
Lausunnot ovat muuttuneet. Nyt Trumpin puheet on syytä ottaa vakavasti jotakuinkin kaikkien mielestä.
Lue myös: Professori: Trumpin Gaza-suunnitelma on "järkyttävä ja pähkähullu"
Samaan aikaan on todettu, etteivät Trumpin aikeet ole tätä päivää, vaan mennyttä, kolonialistista aikaa.
Menneistä ajoista en ole varma, sillä myös lännen politiikkaan on kuulunut pitkään, myös viime vuosikymmeninä, sotilaallisen voiman käyttö milloin milläkin perusteella.
On puhuttu joukkotuhoaseiden muodostamasta uhasta ja demokratian levittämisestä. Taakse on jätetty raunioita, kalifaatti ja Talebanin hallitsema Afganistan.
Yhdysvaltojen toiminnan ymmärtämisen kannalta on välttämätöntä ymmärtää, miksi Trump niin voimakkaasti haluaa muuttaa maailmaa.
Ei siinä ole mitään uutta, että sotilaallinen supervalta käyttää aseitaan saadakseen tahtonsa läpi.
Uutta on lähinnä se, ettei Trumpin hallinto vaikuta olevan kiinnostunut keksimään edes valheellisia tekosyitä valloitushaaveilleen.
Trump on nopeasti näyttänyt, että maailmaa voi muuttaa radikaalisti. Se, onko kyse hyvästä tai hyväksyttävästä asiasta, on toinen kysymys.
Kansainväliseen oikeuteen vetoaminen tuskin vakuuttaa Trumpia.
Lue myös: Timo R. Stewart: Trumpin Gaza-suunnitelma voi aloittaa sodan "jo tällä viikolla"
Kahden maailmansodan raunioittama Eurooppa uskoi pitkään maailman pysyvyyteen. Siitä tehtiin melkeinpä uskonto. Näin siitä huolimatta, että liki kaikilla mantereilla oli käynnissä jonkinlainen konflikti.
Euroopan itsepetoksen ymmärtää, kun muistaa, että mantereen imperiumit olivat tuolloin hajonneet tai hajoamassa.
Toisen maailmansodan eurooppalaiset voittajatkin olivat globaalissa mittakaavassa häviäjiä. Todella suuret päätökset tehtiin jatkossa Washingtonissa ja Moskovassa.
Oli lohduttava ajatus, että tämä oli tässä. Sodat oli sodittu.
Siirtomaat menivät, mutta henki ja rahat jäivät. Kun kaikki vain uskoisivat saman, niin suurempaa hätää ei olisi.
Euroopan näkökulmasta muutosta edustivat pitkään ainoastaan rauhallisen yhteistyön syventyminen ja teknologian edistäminen.
Euroopan valtionpäämiehet eivät olleet ajatuksensa kanssa yksin.
Vuonna 1992 julkaistussa merkkiteoksessaan Historian loppu ja viimeinen ihminen Francis Fukuyama julisti ideologian kehityksen olevan ohi.
Länsimainen markkinatalouden ja demokratian yhdistelmä oli voittanut. Paremman sanan puutteessa maailma oli valmis.
Euroopassa tästä ideasta pidettiin kiinni naurettavuuteen saakka.
Jugoslavian hajoamissodan tai edes Venäjän vuoden 2014 Krimin-miehityksen ei annettu häiritä ajatusta, että Euroopassa elettiin nyt pitkää rauhan aika.
Trumpia ja Venäjän suurhyökkäystä helmikuussa 2022 ei voi sivuuttaa, ei, vaikka kuinka yrittäisi.
1:03
Euroopan reagointia Ukrainan suhteen voi perustellusti pitää hitaana ja monin paikoin puolivillaisena. Sanoja on riittänyt enemmän kuin tekoja.
Toivoa sopii, että Trumpin suhteen herätään nopeammin. Torkuttamisen ajan soisi olevan ohi.
Trumpin toimia ei tarvitse hyväksyä, mutta niitä ei voi sivuuttaa.
Yritysjargonissa puhutaan kyllästymiseen asti "ketteryydestä". Trumpin liikkeiden nopeus, yllätyksellisyys ja toimeenpanoherkkyys osoittavat Euroopan unionin hitauden ja jähmeyden.
Trump on alle kuukaudessa alleviivannut paksulla kynällä, ettei maailma ole valmis, eikä se sellaiseksi koskaan tulekaan.
Jos Eurooppa jatkaa uskomista valmiiseen maailmaan, näyttävät muut tulevaisuuden suunnan.
Tämä ei tarkoita, että Euroopan pitäisi aseistautua ja yrittää tehdä itsestään Trumpin kaltainen kansainvälinen öykkäri.
Euroopan täytyy olla riittävän vahva, jotta sille ei voida sanella ehtoja niin kuin mantereen suurvallat vuosisatojen edessä muille tekivät.
Eurooppa ei halua joutua tilanteeseen, jossa siitä aletaan käydä samanlaista keskustelua kuin Gazasta nyt.