Yhdysvaltojen senaatti vahvistaa tänään maanantaina Amy Barrettin nimityksen korkeimman oikeuden tuomariksi. 48-vuotias Barrett istuu tuomarina vuosikymmeniä, ja vie tuomioistuinta konservatiiviseen suuntaan, kirjoittaa toimittaja Tuomo Hyttinen.
Presidentti Donald Trumpin ensimmäinen presidenttikausi huipentuu kahdeksan päivää ennen vaaleja. Republikaanien hallitsema senaatti vahvistaa Trumpin kolmannen tuomarinimityksen Amy Barrettin Yhdysvaltojen korkeimpaan oikeuteen.
Amy Coney Barrettin nimitys vahvistetaan senaatissa tänään maanantaina. Kuva: EPA.
Tuomarinvirka on elinikäinen, eli 48-vuotias Amy Barrett voi pitää tuomarinkaapuja yllään vuosikymmeniä. Esimerkiksi syyskuussa menehtynyt Ruth Ginsburg kuoli 87-vuotiaana.
Liberaalit tarvitsevat apua Trumpin tuomareilta
Nimitystä ei käytännössä estä enää mikään. Republikaanipuolueella on senaatissa enemmistö äänin 53–47. Kaksi republikaanisenaattoria ovat sanoneet äänestävänsä nimitystä vastaan, mutta 51 ääntä riittää nimityksen vahvistamiseen.
Barrettin nimitys on lottovoitto konservatiiveille. Edelliset vähintään kolme korkeimman oikeuden tuomaria nimittäneet presidentit olivat Ronald Reagan ja Richard Nixon.
Konservatiivit saavat korkeimpaan oikeuteen 6–3-enemmistön. Se tarkoittaa, että korkeimman oikeuden puheenjohtajalla John Robertsilla ei ole enää mahdollisuutta kääntää oikeuden päätöksiä mielensä mukaiseksi.
John Robertsin valta korkeimman oikeuden päätöksissä kapenee. Kuva: EPA.
Robertsin ansiosta muun muassa Barack Obaman hallinnon luoma terveydenhuoltojärjestelmä on yhä olemassa. Roberts ei ole hyväksynyt kaikkia kiristyksiä aborttilakeihin tai paperittomien siirtolaisten lasten kohteluun.
Jatkossa liberaalit tarvitsevat Robertsin lisäksi todennäköisesti Brett Kavanaughin tai Neil Gorsuchin ääniä. Molemmat herrat ovat Donald Trumpin aiempia nimityksiä, eli eivät kaikista vapaamielisimpiä tyyppejä.
Lue myös: Trumpin ehdokkaasta tulossa korkeimman oikeuden uusi tuomari demokraattien kiivaasta vastustuksesta huolimatta
Barrett voi vaikutaa vaalitulokseen
Toisaalta voi mennä niin, että tuomarit itse tuunaavat kantojaan nykyistä liberaalimmiksi. Viimeksi näin kävi 1930-luvulla Franklin Rooseveltin presidenttikauden aikana.
Tuolloin korkein oikeus nuiji kumoon kasan Rooseveltin New Deal -politiikan linjauksia. Roosevelt uhkasi lisätä korkeimman oikeuden tuomarien määrää, jos meno ei muutu. Meno muuttui.
Etualalla mielenosoittajia, jotka vastustavat Barrettin nimitystä. Takana Barrettin nimityksen kannattajia. Kuva: EPA.
Yhdysvalloissa demokraattipuolue leikittelee samalla ajatuksella tasatakseen oikeuden voimasuhteita. Presidenttiehdokas Joe Biden on luvannut nimittää työryhmän arvioimaan asiaa, mikäli hänet valitaan reilun viikon kuluttua presidentiksi.
Amy Barrettilla voi olla sanansa sanottavana siinä, valitaanko presidentiksi Joe Biden vai Donald Trump. Yhdysvalloissa äänestetään poikkeuksellisen paljon ennakkoon postitse, ja odotettavissa on tavallista enemmän oikeusprosesseja.
Amy Barrettilla voi olla sanansa sanottavana, valitaanko Trump jatkokaudelle vai ei. Kuva: EPA.
Kysymykset siitä, mitä ääniä tulokseen lopulta lasketaan, etenevät lopulta korkeimpaan oikeuteen saakka. Jos vaalitulos on tiukka, voi Barrettin käsiin tupsahtaa yllättävän paljon valtaa.