Entinen presidenttiehdokas, nykyinen työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työllistää ulosottoviranomaisia ja tuomioistuinlaitosta jatkuvilla valituksillaan. Helsingin ulosottovirasto karhuaa Tiaiselta yli 1,2 miljoonan euron velkoja.
Ulosmittaus perustuu Helsingin hovioikeuden jo huhtikuussa 2008 antamaan tuomioon, jolla Tiainen on velvoitettu maksamaan saatavaa Kaivokadun PL-hallinto Oy:lle (entinen Conventum Pankkiiriliike Oy) optiokauppojen jäljiltä.
Tiainen on vuosien aikana tehnyt asiaan littyen kymmeniä valituksia tuomioistuimiin ja eri viranomaisille.
Esimerkiksi tällä hetkellä Helsingin käräjäoikeudessa on vireillä kahdeksan Tiaisen ulosottovalitusta. Lisäksi tämän ja viime vuoden aikana on ratkaisu toistakymmentä Tiaisen riita-asiaa tai ulosottovalitusta.
Ulosottomenettelyyn ja esimerkiksi erikoisperintään liittyvät valitukset eivät ole tavattomia, mutta Tiaisen valitustehtailun määrä on viranomaisten mukaan täysin poikkeuksellinen ottaen huomioon hänen taustansa ministeriön korkeana virkamiehenä.
"Pitkittää ulosottomenettelyä"
Helsingin käräjäoikeus antoi tuoreimman Tiaisen ulosottovalitusta koskevan päätöksen viime viikolla. Siitä käy ilmi myös ulosottomiehen kanta Tiaisen vuosia jatkuneeseen valitusrumbaan.
– Tiaisen tarkoituksena on koko ulosottomenettelyn ajan ollut pitkittää ja vaikeuttaa täytäntöönpanoa muun muassa erilaisia oikeusprosesseja aloittamalla ja siten estää suorituksen saaminen ulosottoveloille, ulosottoviranomainen toteaa.
Tiaisen asiassa Kaivokadun PL-hallinto Oy ei ole ainoa velkoja. MTV Uutisten tietojen mukaan velkojia on yhteensä yli kymmenen.
Käräjäoikeus: Tiaisen väitteet virheellisiä
Tiainen esitti tuoreessa ulosottovalituksessa väitteen, jonka mukaan Kaivokadun PL-hallinto Oy olisi pitänyt luvattomasti hallussa hänen varojaan 11 vuotta. Käräjäoikeuden mukaan Tiaisen johtopäätös on virheellinen.
– Tiainen on velvoitettu Helsingin hovioikeuden tuomiolla 18.4.2008 maksamaan Kaivokadun PL-hallinto Oy:lle saatavaa. Tässä seikassa ei ole mitään epäselvää.
– Ulosmittaus perustuu kyseiseen hovioikeuden tuomioon. Tämä hovioikeuden ratkaisu on ulosoton peruste ja lähtökohta. Tiaisen väitteet, että hovioikeuden tuomio olisi jollain tavoin virheellinen tai asiallisesti väärä, ovat virheellisiä, käräjäoikeus toteaa.
Siten käräjäoikeus jätti Tiaisen kaikki väitteet ja vaatimukset hovioikeuden tuomion täytäntöönpanosta tutkimatta. Oikeuden mukaan osa Tiaisen ulomittausta koskevista vaatimuksista oli sellaisia, joista "käräjäoikeus ei saa varmuudella selvää".
Käräjäoikeus muistutti Tiaista selvyyden vuoksi myös siitä, että korkein oikeus (KKO) ei antanut muutoksenhakulupaa hovioikeuden tuomioon.
Tiainen arvosteli valituksessaan myös kihlakunnanvoudin ja ulosottoviraston toimintaa ja väitti, että nämä olisivat soveltaneet lakia virheellisesti pyrkiessään tehokkaaseen likvidaatioon.
– Ulosottoviranomaiset toimivat ulosottolain ja sen perusteella annettujen määräysten perusteella. On selvää, että ulosotossa pyritään tehokkuuteen, käräjäoikeus toteaa.
Tiaiselta on takaisinsaantikanteen perusteella saatu ulosmitattua huutokaupassa kiinteistöjä yhteensä noin 225 000 euron arvosta. Lisäksi osa hänen palkastaan ulosmitataan joka kuukausi.
Taustalla optiosijoitukset
Julkisuudessa on aiemmin kerrottu, että Tiainen olisi menettänyt miljoonia epäonnisissa sijoituksissaan osakeoptioihin 2000-luvulla.
Parin miljoonan euron sijoitukset muuttuivat puolen miljoonan euron tappioksi, jotka johtuivat Nokian kurssin ja optioiden arvon laskusta.
Käräjäoikeus ja hovioikeus määräsivät Tiaisen maksamaan pankkiiriliikkeelle lähes 600 000 euroa. Hovioikeus katsoi, että Tiainen sovelsi kaupoissaan monimutkaista "haarastrategiaa" ja kansantaloustieteilijän piti ymmärtää riskit. Tiainen oli kertonut käyneensä kauppaa johdannaisnstrumenteilla vuodesta 1997.
Tiainen kertoi maaliskuusssa 2011 Helsingin Sanomille, että osasyynä sijoitusmenetyksiin on ollut verottajan väärä päätös. Tiainen on puhunut myös pankkiiriliikkeen "sähläreistä".
Tiainen oli viime eduskuntavaaleissa Suomen Työväenpuolueen ehdokas. Hän on entinen Kommunistisen Työväenpuolueen presidenttiehdokas vaaleissa 1994.