Korkeasaaren eläintarhan karhuille ei talviuni maita. Tavallisesti karhut ovat olleet unten mailla jo kuukauden päivät.
Eläintarhan nisäkkäiden kuraattori Hanna-Maija Lahtinen arvelee, että lämpimät säät pitävät 18- ja 13-vuotiaat naaraskarhut hereillä.
– Pakkasjakson aikana toinen karhuista oli jo omassa pesässään muutaman päivän. Sitten kun tuli plus seitsemän astetta, niin molemmat kömpivät ulos, Lahtinen kertoo.
Talviunettomuus näkyy Lahtisen mukaan ruokahalun vähentymisenä ja väsymyksenä karhujen olemuksessa. Päät nuokahtelevat, kun karhut sinnittelevät hereillä.
Keinoja unen tulemiseen on koetettu. Asiakkailta on saatu lahjoituksena paljon marjoja, joiden syöttämisellä yritetään imitoida karhujen luonnollisia olosuhteita.
Korkeasaaren karhut ovat kurvikkaita
Viime syksynä Korkeasaaren karhujen talviuni alkoi marraskuun puolivälin jälkeen, ja ne kömpivät kolostaan jo helmikuun alussa. Tavallisesti talviuni voidaan ajatella kestävän marraskuun alusta maaliskuun alkuun.
Mikä vaikutus lyhyistä talviunista voi karhuille olla?
Korkeasaaressa se näkyy kuraattori Lahtisen mukaan karhunaaraiden muodossa.
– Ne ovat aika pyöreitä ympäri vuoden. Luonnollisesti karhu tankkaa paljon hiilihydraatteja syksyllä ja kuluttaa niitä talviunen aikana. Meillä karhut tulevat aika muhkeina ulos, Lahtinen kertoo.
Luonnossa karhut koisivat pidempään
Lahtisen mukaan karhujen talviunettomuuden syytä ei ole selvitetty tarkasti. Yksi hereillä pysymisen syy voi olla hormonitoiminta.
Uroskarhut, varsinkin vanhat ja suurikokoiset, tutivat naaraita lyhyemmät talviunet.
Luonnossa taas karhuille maittaa talviuni tarhaolosuhteita pitempään, mihin yhtenä syynä on ravinnon vaikea hankinta lumen ja kylmyyden tultua.
Katso artikkelin videolta, kuinka toinen karhuista kömpii kolosta kesken haastattelun!