Korkeasaaren villieläinsairaalaan tuotiin noin kolme kuukautta sitten Kirkkonummen Porkkalasta nälkiintynyt harmaahylkeen kuutti. Nyt kuutti on valmis pulahtamaan vapauteen.
Kaksi suurta silmää, isot sieraimet ja parikymmentä kiloa suloisinta harmautta. Sellainen on tätä nykyä Kirkkonummen edustalta huhtikuun alussa löytynyt seitsenkiloinen kuutin rääpäle.
Kolme kuukautta sinnikästä kalamössön syömistä ja pari kuukautta aktiivista elävien kalojen jahtaamista Korkeasaaressa ovat voimistaneet kuuttineidin niin vahvaksi ja pulskaksi, että sen uskotaan pärjäävän omillaan.
Korkeasaaren löytöeläinten hoitoyksikön kuraattori Ville Vepsäläinen kertoo, että tärkein edellytys vapauteen pääsemiseksi eläinsairaalasta on se, että eläin osaa syödä itse.
– Kuuteille annetaan ensin kuollutta kalaa ja kun nähdään, että elävä kalakin menee hyvin ja eläin on muuten terve, ei muuta kuin mereen vaan!
Median lemmikki puri, huusi ja haisi pahalta
Kirkkonummen kuutista tuli median lemmikki heti, kun sen tarina julkaistiin eri tiedotusvälineissä.
Myös Korkeasaaressa se sai hoitajista ystäviä – vaikka alku ei ollutkaan pelkkää söpöilyä.
– Täytyy sanoa, että alkuvaiheessa, kun kuuttia pakkoruokittiin ja se puri, huusi ja haisi pahalta, siitä oli hellyttävyys kaukana, Vepsäläinen nauraa.
– Mutta toki nämä ovat hyvin sympaattisia otuksia.
Terveiset vapauteen: ”Voi hyvin ja lisäänny!”
Korkeasaaren väki kuljettaa nuoren hylkeen huomenna meren rantaan, jossa Merivartiosto auttaa sen siirtämisessä syvemmille vesille Suomenlahdelle.
Vepsäläinen uskoo, että kuutti saa vapaudessa nopeasti hyljetovereita.
– Ainakin aiemmin, kun hylkeitä on vapautettu, useampi hylkeen pää on noussut merestä katsomaan. Ja kyllähän Itämeressä harmaahylkeitä riittää.
Hyljeneidille hän toivottaa kalaisaa jatkoa.
– Toivotan sille hyvää matkaa: kalasta hyvin, voi paksusti – ja lisäänny.
Korkeasaaren eläinsairaala hoitaa noin tuhatta eläinpotilasta vuodessaKesä on Korkeasaaren löytöeläinyksikön kiireisintä aikaa. Kuraattori Ville Vepsäläinen kertoo, että Korkeasaaressa on tällä hetkellä hoidossa noin 30 oravaa, siilejä sekä paljon muun muassa lokin- ja pikkulinnun poikasia. Noin 1/3 Korkeasaareen tuotavista eläinpotilaista on niin hyvässä kunnossa, että niitä aletaan hoitaa. Muut joudutaan lopettamaan. Löytöeläinyksikköön tulee vuosittain noin 1 000 eläintä. Puolet niistä on lintuja ja puolet nisäkkäitä. Harvinaisimpia tapauksia ovat olleet maakotkat ja liito-oravat. Joskus eläin tuodaan Korkeasaareen turhaan. – Tyypillinen tapaus on, että ihminen näkee lokinpoikasen maassa ja luulee sitä orvoksi, vaikka emo ehkä huutaa katolla vieressä. Toivommekin, että jos löytää orvon oloisen lokin tai vaikkapa rusakon eikä ole ihan varma siitä, mitä sille pitää tehdä, kannattaa soittaa meille. Me osaamme kyllä neuvoa. Korkeasaaren villieläinsairaala toimii osittain lahjoitusvaroin. |
0:21
