KKO katsoi, että kunnanhallituksen päätösten ensisijaisena vaikuttimena oli tarkoitus hyödyttää hissiyhtiön entistä toimitusjohtajaa, josta kunnanjohtaja oli tehnyt tutkintapyynnön.
Korkein oikeus (KKO) on tuominnut Kittilän kuntapäättäjiä virka-aseman väärinkäyttämisestä tapahtumista, joista Kittilän monipolvinen ja useaan kertaan tuomioistuimissa käsitelty kuntakriisi sai alkunsa.
Kittilän silloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä teki vuoden 2013 lopulla tutkintapyynnön hissiyhtiö Levi Ski Resortin toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta, koska tämä oli vuotanut hissivalmistajalle toisen tarjouskilpailuun osallistuneen valmistajan luottamuksellista tarjoustietoa.
Kuntapäättäjät peruivat tutkintapyynnön ja antoivat hissiyhtiölle omistajaohjausta, jonka mukaan projektipäälliköksi siirretty Palosaari oli syytä palauttaa toimitusjohtajan tehtävään, kuten tapahtui. Sittemmin kunnanvaltuusto irtisanoi Mäkelän luottamuspulaan vedoten. Korkein hallinto-oikeus totesi potkut laittomiksi kesällä 2016.
KKO: Ei kunnan etuun perustuvia hyväksyttäviä perusteita
KKO katsoi, että kunnanhallituksen päätösten ensisijaisena vaikuttimena oli tarkoitus hyödyttää hissiyhtiön entistä toimitusjohtajaa.
– Kunnanhallituksen jäsenillä ei ollut päätöksille kunnan etuun perustuvia hyväksyttäviä perusteita. Näin ollen kunnanhallituksen jäsenet olivat päätökset tehdessään käyttäneet päätösvaltaansa hallintolaissa säädettyjen periaatteiden vastaisesti, kirjoittaa KKO tuoreesta päätöksestään antamassaan tiedotteessa.
Kunnanhallituksen silloinen puheenjohtaja Timo Marko Tapio Kurula tuomittiin 60 päivän ehdolliseen vankeuteen. Kunnanhallituksen varapuheenjohtajana toiminut ja asiassa aktiivisesti vaikuttanut Aki Aulis Maunula tuomittiin 60 päiväsakon rangaistukseen.
Lisäksi asiassa tuomion saivat useat teon aikaiset kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet. Eino Olavi Holck, Reijo Albert Kyrö, Vuokko Josefiina Mäntymaa, Paula Hannele Nevalainen, Milja Marjatta Nikka ja Veikko Eero Siitonen tuomittiin erisuuruisiin sakkorangaistuksiin.
Kuntapäättäjien virkarikossyytteitä on käsitelty aiemmin Lapin käräjäoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa, jotka molemmat hylkäsivät syytteet.
KKO käsitteli nyt asiaa vain tutkintapyynnön peruuttamisen ja omistajaohjauksen osalta. Muilta osin hovioikeuden tuomio jäi lainvoimaiseksi.