Korkein oikeus (KKO) on antanut ratkaisunsa Anneli Auerin ja tämän entisen miesystävän Jens Kukan seksuaali- ja väkivaltarikosvyyhdistä.
KKO purki pääosin Anneli Auerille ja Jens Kukalle annetun Turun hovioikeuden tuomion seksuaali- ja väkivaltarikoksista. KKO piti voimassa osan väkivaltarikosratkaisuista, muutoin KKO palautti asian Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen uudessa oikeudenkäynnissä käsiteltäväksi.
Syynä tähän erittäin painavaan tuomionpurkuun olivat seksuaali- ja väkivaltarikosjutun asianomistajien, eli Auerin lasten muuttuneet kertomukset. Auerin aikuistuneet lapset ovat jälkikäteen kiistäneet aiemmat kertomuksensa väitetyistä rikoksista ja kertoneet, että sijaisvanhemmat painostivat heidät kertomaan valheita äidistään ja tämän silloisesta miesystävästä.
KKO totesi, että aiempi tuomio perustui pääosin uhrien kertomuksille, joita tukivat lapsista tehdyt lääketieteelliset löydökset.
– Uusissa kertomuksissaan lapset eivät ole osanneet selittää heitä koskevissa lääkärintutkimuksissa havaittujen löydösten syntymistä, KKO toteaa ratkaisussaan.
14:23
Rikostoimittajat ruotivat korkeimman oikeuden tuoreen ratkaisun – mikä kaikki tähän johti ja mikä päätöksessä oli yllättävää?
KKO:n mukaan myös alkuperäisiin kertomuksiin sisältyvien kuvausten lähde jäi epäselväksi. KKO piti myös purkuasian yhteydessä esitettyä selvitystä sijaisvanhempien motiivista painostaa lapset valehtelemaan ristiriitaisena.
– Uusiin kertomuksiin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka heikentävät kertomusten merkitystä näyttönä.
KKO ei pidä todennäköisenä, että uudet kertomukset vapauttaisivat Auerin ja Kukan syytteistä. KKO:lla ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta käydä purkuhakemuksen käsittelyn yhteydessä läpi riittävällä laajuudella lasten alkuperäisten kertomusten ja uusien kertomusten sisältöä verraten niitä toisiinsa.
– Korkein oikeus katsoi, että aikaisemman tuomion lopputuloksen muuttumista ei voitu pitää todennäköisenä asianomistajien uusien kertomusten perusteella. Asiassa oli kuitenkin erittäin painavia syitä saattaa uudelleen tutkittavaksi se, oliko Auer syyllistynyt aiemman tuomion mukaisiin rikoksiin, KKO kertoo.
Pitkät tuomiot
Auer ja tämän entinen miesystävä tuomittiin vuonna 2013 vuosien vankeusrangaistuksiin muun muassa törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä. Auer sai 7,5 vuoden tuomion ja mies 10 vuotta. Molemmat ovat kiistäneet rikokset alusta saakka.
He olivat hakeneet hovituomion purkua korkeimmasta oikeudesta. Hakemuksen mukaan Auerin lapset ovat sittemmin peruneet todistuksensa Aueria ja tämän entistä miesystävää vastaan ja sanoneet, että sijaisvanhemmat painostivat ja johdattelivat heitä kertomaan valheita.
KKO:n mukaan tuomio voidaan purkaa ja asia voidaan palauttaa uudelleen tutkittavaksi, jos se katsotaan aiheelliseksi erittäin painavista syistä. Suomessa ei ole juurikaan aiempaa oikeuskäytäntöä tällaisen erittäin painavan syyn arvioinnista.
– Lainkohdan sisältö vastaa Ruotsin lainsäädäntöä. Ruotsin oikeuskäytännössä erittäin painavien syiden on katsottu voivan tulla kysymykseen lähinnä erityisen vakavien rikosten kohdalla, jos kirjallisesti tapahtuvassa purkuasian käsittelyssä ei ole ollut riittävästi mahdollisuuksia arvioida uusien seikkojen tai todisteiden näyttöarvoa, taikka tapauksissa, joissa näytön arviointiin on saattanut vaikuttaa myös virheellinen tai poikkeuksellinen oikeudenkäyntimenettely, KKO toteaa ratkaisussaan.
Asian oikeudenkäynti jatkuu Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa myöhemmin.
"Yllättävä päätös"
MTV Uutisten kotimaa- ja rikostoimituksen päällikkö Tiia Palmén toteaa, että KKO:n päätös oli yllättävä.
– Lainvoimaisia tuomioita puretaan Suomessa äärimmäisen harvoin. Kun olen useampienkin juristien kanssa tästä asiasta etukäteen keskustellut, niin enemmän oltiin kallellaan siihen suuntaan, että Korkein oikeus ei tätä purkaisi. On tämä kieltämättä yllätys.
Asian oikeudenkäynti jatkuu Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Palmén pohtii, että seksuaali- ja väkivaltarikosjuttu alkaa ilmeisesti nyt jälleen alusta.
– Sekin oli yllättävää tässä ratkaisussa. Korkein oikeus olisi voinut vain todeta, että nyt tämä tuomio on purettu ja asia olisi jäänyt tavallaan sillensä tai se olisi jäänyt syyttäjän harkintaan, lähdetäänkö sitä viemään uudestaan käräjäoikeuteen.
Palmén pohtii, että asian palautuminen käräjäoikeuteen voi johtaa jälleen vuosienkin mittaiseen oikeudenkäyntiin.