Monessa sairaanhoitopiirissä koronatapaukset ovat kiihtyneet viimeisten viikkojen aikana. Osassa sairaanhoitopiireistä mennään jo pian sosiaali- ja terveysministeriön luokitteleman pahimman vaiheen, eli leviämisvaiheen, rajoilla.
Suomessa koronan torjunnassa käytetään kolmen vaiheen mallia. Näitä vaiheita ovat perustaso, kiihtymisvaihe sekä leviämisvaihe. Jokaisessa vaiheessa toimet vaihtelevat tilannekuvan mukaan.
- Perustaso: vastaa tilannetta keskikesällä 2020. Tartuntojen ilmaantuvuus on alhainen, kotoperäisten tartuntojen osuus on pieni.
- Kiihtymisvaihe: alueellinen ilmaantuvuus on suuruusluokkaa >10-25/100 000/14vrk. Paikallisia ja alueellisia tartuntaketjuja, jotka pääsääntöisesti jäljitettävissä ja sairaalahoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan ilman erityistoimia.
- Leviämisvaihe: tartunnat leviävät alueellisesti tai laajemmin, suuruusluokassa >18-50/100 000/14vrk. Tapausten päivittäinen kasvunopeus on yli 10%. Alle puolet tartuntalähteistä on jäljitettävissä, sairaalahoidon ja tehohoidon tarve kasvaa voimakkaasti.
Lähde: STM
Tämänhetkinen tilanne eri puolilla Suomea vaihtelee suuresti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määritelmän mukaan tarkasteltuna ainakin kolmetoista sairaanhoitopiiriä olisi nyt koronan kiihtymisvaiheessa. Selkeästi kartalta erottuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, jossa tartuntojen ilmaantuvuusluku 100 000 asukasta kohden kahden viikon aikana on tällä hetkellä 50,9.
Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan alue ei kuitenkaan täytetä vielä aivan kaikkia leviämisvaiheen kriteerejä.
– Leviämisvaiheelle kriteereinä ovat myös, että sairaanhoidon tarve on selkeästi lisääntymässä ja näytteistä positiivisia on yli 2 prosenttia. Viime viikolla positiivisten näytteiden määrä on pyörinyt siellä 1,7 tai 1,8 prosentissa. Sairaalahoidon tarve ei ole vielä merkittävästi lisääntynyt, eli käsitykseni mukaan Uudellamaalla täyttyvät lähinnä valtioneuvoston kiihtymisvaiheen kriteerit, Lehtonen toteaa.
Kaukana leviämisvaiheesta ei pääkaupunkiseudulla kuitenkaan olla.
– Leviämisvaiheelle on tyypillistä, että tartuntaketjujen jäljitys ei enää onnistu. Uudellamaalla tässä suhteessa tilanne on muuta maata huonompi, sillä viimeisten viikkojen aikana on pystytty jäljittämään enää alle puolet tartuntaketjuista. Se tietysti sopii leviämisvaiheen tilanteeseen, mutta ainakin vielä aikaisemmat arviot ovat puhuneet kiihtymisvaiheesta.
Koko Suomen ilmaantuvuusluku on tällä hetkellä 25,8.
Tauti-ilmaantuvuus on siis Suomessa ylittänyt raja-arvon, jolla hallitus rajoittaa maahantuloa ulkomailta. Tämä raja-arvo on asetettu 25:een tapaukseen 100 000 asukasta kohden kahden viikon ajalta.
Voitaisiinko Uudenmaan alue rajata jälleen?
Kiihtymisvaiheessa olevassa maakunnassa voidaan esimerkiksi ottaa käyttöön rajoituksia, joiden mukaan ravintolat on suljettava viimeistään kello 23 ja anniskelu päättyy kello 22.
Asiantuntija-arvio eri sairaanhoitopiirien tilanteesta tehdään viikoittain, ja rajoitusmuutokset päätetään kahden viikon välein.
Lisäksi kiihtymisvaiheessa olevissa sairaanhoitopiireissä tehostetaan tartuntaketjujen jäljitystä sekä voidaan ottaa käyttöön uusia alueellisia rajoituksia. Vielä uusia päätöksiä ei ole tehty alueellisesti, eikä diagnostiikkajohtaja Lehtonen usko, että kevään kaltaisiin sulkutoimenpiteisiin ryhdyttäisiin enää.
– Tällä hetkellä tartuntoja on eri puolilla maata. Nyt ei pystytä enää niin selkeästi rajaamaan tätä epidemiaa alueellisesti, vaan tartuntaryppäitä on ollut Keski-Suomessa, Vaasan seudulla ja muuallakin maassa, joten Uudenmaan rajaamisesta ei olisi enää niin selvää hyötyä, Lehtonen toteaa.