Tallinnassa supermarketin parkkipaikan reunaan pystytetyn valkoisen muoviteltan ovikangas heilahtaa, kun Valentinne astuu ulos tuuliseen syysiltaan Haaberstin lähiössä.
Trendikkääseen kalastajahattuun ja verkkahousuihin pukeutunut nuori mies on juuri saanut ensimmäisen annoksensa Pfizerin ja Biontechin koronarokotetta.
Koska elämä ilman koronapassia alkoi vaikuttaa hankalalta, päätti ihmisiä päivittäin työssään tapaava Valentinne tulla hoitamaan asian kuntoon.
Valentinne ei osaa sanoa syytä, miksi otti rokotteen vasta nyt, mutta päätös oli lopulta helppo.
– Haluan olla vapaa menemään mihin vain, kylpylöihin ja kaikkialle. Koronapassin kanssa se onnistuu, hän toteaa valkoisen maskinsa takaa STT:lle.
Hän ei halua kertoa sukunimeään.
Koronarokotteen saaminen on Virossa ollut mahdollista kaikille 12 vuotta täyttäneille kesäkuun puolivälistä lähtien, mutta maan rokotuskattavuus on jäänyt hieman päälle 57 prosenttiin.
Suomessa vastaava rokotuskattavuus on tiistain tietojen mukaan noin 79 prosenttia.
MTV seuraa koronatilannetta – lue tuoreimmat tiedot Suomen epidemiatilanteesta
Lue myös: "Kuinka pitkälle työnantajan oikeus ulottuu?" – Tällaisia ongelmia koronapassin laajentamisesta hoitohenkilökuntaan liittyisi
Viron terveydenhuoltokapasiteetti on ollut koetuksella
Koronatartuntojen lukumäärä, sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä sekä virukseen liittyvät kuolemat ovat kaikki lisääntyneet viime viikkojen aikana rajusti.
Monella mittarilla mitattuna Viron koronavirustilanne on tällä hetkellä vaikeimpia maailmassa.
Viron terveysviranomaisten tilastojen mukaan uusien tapausten ilmaantuvuus oli kuluneen kahden viikon aikana 1 694 tapausta sataatuhatta asukasta kohden.
Lokakuun ensimmäisellä viikolla luku oli 690. Suomessa uusien tapausten ilmaantuvuusluku viimeiseltä kahdelta viikolta oli tiistaina 138.
Maanantaina sairaalahoidossa Virossa oli 571 covid-potilasta, joista 54 tehohoidossa.
Sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrä on yli kaksinkertainen lokakuun alkuun verrattuna, jolloin sairaalahoidossa oli 232 covid-potilasta.
Koronavirukseen liittyvien kuolemien lukumäärä 69 oli viime viikolla korkein sitten kevään. Kaikkiaan 1,3 miljoonan asukkaan Virossa on rekisteröity 1 540 koronavirukseen liittyvää kuolemaa.
Lue myös: Viron koronatilanne räjähti käsiin, eikä rokotekattavuus nouse – presidentti Karis MTV:lle: Omat poliitikkomme jakavat väärää tietoa
8:44
Viron presidentti Alar Karis vastaa Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen-ohjelmassa kysymyksiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä koronapandemiasta.
Rokottamattomana ei pääse ravintoloihin
Tällä hetkellä valtaosa Viron koronapotilaista, kaikkiaan 70 prosenttia, on rokottamattomia.
Viikko takaperin Viron hallitus asetti voimaan nipun rajoituksia, joiden toivotaan nostavan mataamaan jäänyttä rokotusintoa sekä helpottavan tartuntatilannetta.
Rokottamattomana ei pääse ravintoloihin, baareihin tai kahviloihin, eikä pelkkä negatiivinen testitulos avaa ovia myöskään konsertteihin, elokuviin, teattereihin, museoihin, näyttelyihin tai kokouksiin.
Rokotusinnon osalta taktiikka vaikuttaa toimineen.
Viime viikon aikana yli 14 000 virolaista otti ensimmäisen koronarokotteensa, mikä on korkein lukema kuukausiin.
Tallinnassa rokotusintoa on pyritty kasvattamaan myös rokotuspisteitä lisäämällä.
Neljä eri puolilla kaupunkia palvelevaa muovitelttaa pystytettiin alun perin paikallisvaalien äänestyspaikoista. Nyt ne toimivat paitsi väliaikaisina rokotuspaikkoina myös neuvontapisteinä.
Valtaosa telttaan astuvista on jo tehnyt päätöksen rokotteen ottamisesta, mutta muutama pohtii vielä, minkä rokotteen valitsee.
Seitsemän kilometrin päässä Tallinnan keskustasta sijaitsevassa lämmitetyssä teltassa ei arki-iltana ole ruuhkaa.
Teltan suojassa istuu mustilla muovituoleilla enimmillään kahdeksan ihmistä. Aamut sen sijaan ovat olleet kiireisiä, kertoo punaiseen fleecetakkiin pukeutunut sairaanhoitaja.
– Puolet sanoo ottavansa rokotteen siksi, että heidän on pakko. Ei siksi, että he haluavat, sairaanhoitaja sanoo ja lisää, että etenkin nuoret suhtautuvat rokotteeseen epäillen.
Sitten on niitä, joita koronatilanne rajoituksineen kiukuttaa, hoitaja sanoo. Sen vuoksi hoitaja ei halua kertoa nimeään eikä koskaan poistu teltasta pukeutuneena hänet rokotushoitajaksi paljastavaan punaiseen takkiin.
Teltan nurkassa tilannetta seuraa lippahattupäinen, raavasrakenteinen vartija.
Tyytyväinen ruuhkaan
Lääkärikeskus Confidon rokotuskoordinaattori Erki Limbak pudistaa päätään, kun kerron hänelle rokotusteltalla työskentelevän sairaanhoitajan kokemuksista.
– Valitettavasti en ihmettele. Teltta ei juuri tarjoa suojaa. Meidän henkilökuntamme ei onneksi ole kokenut oloaan turvattomaksi.
On keskipäivä, mutta ihmisiä saapuu tasaisesti Confidon rokotusklinikalle, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Tallinan keskustasta. Limbakin mukaan osa asiakkaista on jo ehtinyt valittaa ruuhkasta.
– He saapuvat tänne työpäivänsä päätteeksi ja ihmettelevät, etteivät pääse rokottautumaan suorin tein vaan joutuvat odottamaan hetken. Minä puolestani kysyisin, missä he ovat viipyneet tähän saakka? Limbak sanoo ja lisää olevansa tietenkin vain tyytyväinen siihen, että ihmiset haluavat ottaa rokotteen.
Confidon klinikalle voi saapua ilman ajanvarausta, mutta keskellä päivää saapuvista ihmisistä valtaosa seisoo ajan etukäteen varanneiden jonossa.
Limbakin mukaan lääkärikeskuksen kahvilan paikalle kevättalvella rakennettu rokotusklinikka on avoinna ainakin seuraavat pari kuukautta.
Kysyttäessä miksi rokoteprosentti on jäänyt matalaksi, sairaanhoitajan koulutuksen saanut Limbak hymähtää.
Hän uskoo, että erityisesti hyvin rokotekriittiset ihmiset seuraavat kaikkialla Baltiassa samoja salaliittoteorioita levittäviä sosiaalisen median tilejä ja valeuutissivustoja.
Ministeri: Yhteiskunnan sulkeminen ei ole ratkaisu
Viro kamppailee koronaviruksen leviämisen kanssa, mutta Tallinnassa "superministeriöksi" nimetyn toimitalon aulassa seisova työ- ja terveysministeri Tanel Kiik on luottavainen.
– Johtuen sekä huolestuttavasta tilanteesta että uusista rajoituksista näemme jo nyt, että rokotukseen hakeutuvien määrä on jälleen kasvussa, sanoi Kiik STT:lle viime keskiviikkona koronatilannetta käsitelleen tiedotustilaisuuden jälkeen.
Jos hallituksen toimet purevat, kuten Kiik ministerikollegoineen toivoo, Viro saavuttaa aikuisväestön osalta yli 80 prosentin rokotuskattavuuden. Toistaiseksi tavoitteeseen on matkaa.
Maanantain tilastotietojen mukaan virolaisista aikuisista 66,9 prosenttia on saanut rokotteen.
Luvut viimeisen kahden viikon ajan näyttävät kuitenkin lupaavilta: vähintään yhden rokotteen saaneiden virolaisten lukumäärä on noussut yli kahdellakymmenellä tuhannella.
Maan rokottamattomasta aikuisväestöstä noin puolet suhtautuu Kiikin mukaan äärimmäisen epäilevästi viranomaisiin ja rokotteisiin, minkä vuoksi heidän vakuuttamisensa on hyvin vaikeaa.
Tavoitettavissa olisi silti yhä noin 15 prosentin suuruinen joukko.
Isoksi syypääksi rokotevastaisuuteen Kiik nostaa erilaiset valeuutisia levittävät toimijat, joiden vaikutusvalta vahvistuu kriisin keskellä.
Rokotekriittisyys ei ole ongelma
Rokotekriittisyys ei ole Virossa uusi ongelma. Osan heikosta rokotusinnosta terveysministeri on silti valmis ottamaan terveysviranomaisten kontolle.
– Aikuisväestö ei ole tottunut ottamaan rokotteita. Esimerkiksi kausi-influenssarokotteen ottaneiden määrä on vuosittain Euroopan matalimpia.
Tänä syksynä influenssarokotteen ottaminen on ilmaista kaikille yli 65-vuotiaille.
– Tämä päätös olisi pitänyt tehdä jo viisi tai kymmenen vuotta sitten, nyt ihmisiä olisi paljon helpompi vakuuttaa ottamaan koronarokotus.
Ensisijaisena tavoitteena onkin nostaa rokotuskattavuutta luottamuksen saavuttamisen keinoin, missä apuna ovat esimerkiksi perhelääkärit ja hoitajat.
Taloudelle ja ihmisten mielenterveydelle kalliiksi käyvä yhteiskunnan sulkeminen ei Kiikin mukaan ole ratkaisu.
– Kaikkein tärkeintä on, että saamme kasvatettua rokotuskattavuutta, sanoo tammikuusta lähtien työ- ja terveysministerinä toiminut Kiik.
– Se on ainut kestävä ratkaisu tähän kriisiin.