Ruotsissä päästiin tänään eroon koronarajoituksista. MTV Uutiset selvitti, mikä on rokotetilanne nyt Suomessa.
Ruotsin rokotekattavuus on kasvanut maan terveysviranomaisten mukaan tarpeeksi suureksi, ja koronarajoitukset poistuvat tyystin. Maa on tilanteessa, jossa yli 16-vuotiaista kansalaisista yli 83 prosenttia on täysin rokotettuja.
Tarpeellisiksi koronatoimiksi maassa katsotaan tästä päivästä eteenpäin vain ihmisten henkilökohtaiset rajoitukset eli käsien pesu ja kotona pysyminen oireisena.
Lue myös: Ruotsi avautuu tänään! Nämä kaikki koronarajoitukset poistuvat
Ruotsi siis avautuu. Entä Suomi?
Ensimmäisen rokoteannoksen on Suomessa saanut 83,7 prosenttia yli 12-vuotiaasta kansasta, ja toisen 69,1. Matkaa on siis vielä tavoitteeseen, eli 80 prosentin kattavuuteen yli 12-vuotiaista.
Suomessa käytetään rokotekattavuuden mittaamisessa hieman eri ikähaitaria kuin Ruotsissa. Suomi laskee kattavuuden kaikkien yli 12-vuotiaiden osalta.
Ruotsi kuitenkin vaikuttaisi olevan Suomea edellä, mistä rajoitusten poistaminenkin kertoo. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo ministeriön seuraavan tiiviisti Ruotsia, mutta muistuttaa maiden kuitenkin käyttävän hieman eri mittaristoa rokotekattavuuden seuraamisessa. Ruotsissa on toistaiseksi keskitytty yli 16-vuotiaisiin.
– Ruotsihan vasta aloittaa lokakuussa 12-15-vuotiaiden rokottamisen, joka on ollut meillä jo reippaan kuukauden verran käytössä, Varhila huomauttaa.
– Katson, että siinä suhteessa olemme Ruotsia jo edellä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen, myöntää MTV Uutisille, että Suomi on Ruotsia ja muita Pohjoismaita jäljessä.
– Ero ei ole kauhean suuri, mutta selvästi olemme matalammalla tasolla. Ruotsiin ei ole hirveän iso ero, mutta siellä merkittävä osa väestöstä on sairastanut taudin, mikä lisää eroa.
– Tällä voi olla isokin merkitys siihen, mikä tilanne tulee olemaan talven aikana, hän sanoo sairastumisiin viitaten. Mutta Ruotsissa on maksettu tästä kova hinta korkeitten kuolleisuuslukujen kautta.
THL:n tilastot paljastavat huolia
THL:n rokotetilastoja tarkastellessa lähemmin, nousee esiin monta tarkempaa huolenaihetta, kuten tiettyjen ikäryhmien vaisu rokoteinto ja tehosterokotteiden laahaaminen.
Erityisesti yksi asia pistää silmään: nuorten aikuisten heikko rokotekattavuus. THL:n tilastot paljastavat, että yksikään alle 40-vuotiaiden ikäryhmistä ei ole saavuttanut 80 prosentin kattavuutta edes ensimmäisen rokotteen osalta.
Kuvassa suomalaisten rokotekattavuus ikäryhmittäin.
Tilanne on huomattu myös sosiaali- ja terveysministeriössä.
– Kyllä se on huoli. Ja se on huoli myös sitä kautta, että kyseessä on ikäryhmä, joka kaikista aktiivisimmin liikkuu, jolla on kaikista eniten sosiaalisia kontakteja, tapaavat toisiaan, Varhila sanoo.
– Kyllä heidän kohdallaan juuri rokottamattomuus on se suuri huoli. Samaan aikaan meillä ilmaantuvuusluvut ovat nousseet, sairaalahoidot ovat nousseet, tehohoitoon joutuneiden määrä on noussut ja myös valitettavasti menehtymisiä on edelleenkin.
THL tilastoi tarkasti Suomen koronarokotetilanteen THL:n nettisivuilta löytyy ajantasaiset tiedot Suomen rokotetilanteesta. Tietojen lähteenä on THL:n rokotusrekisteri, ja esimerkiksi tältä sivulta voi löytää tiedon koko Suomen tilanteesta. Koronarokotteiden edistymistä voi seurata myös tarkemmin ikä- ja kuntatasolla täältä. |
Kehuja nuorille
Heikoin tilanne Suomessa on 25-29-vuotiaissa. Heistä ensimmäisen rokotteen on hakenut itselleen vasta 72,4 prosenttia.
Täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevien ja sen vastikään ylittäneiden kohdalla tilanne on hieman parempi. 16-19-vuotiaista ensimmäisen rokotteen on hakenut 75,2 % ja 20-24-vuotiaista 74,1 %.
Kuva paljastaa, kuinka nuoremmissa ikäryhmissä jopa ensimmäisen rokotteen ottaminen ottaminen junnaa alle 80 prosentissa.
Nuorten rokoteinto verrattuna hieman vanhempiin on STM:n Varhilalle ilon aihe.
– Se on kyllä erinomaista. Jos jossain vaiheessa vähän parjattiin nuoria, etteivät noudata rajoituksia tai muuta, niin tässä kohtaa pitää kullä kiittää ja kehua nuoria, Varhila hymyilee.
– Kyllä meidän viestimme nuorille on edelleen se, että olisi erittäin hyvä, että kaikki ottaisivat ne tarjolla olevat rokotteet, ja seuraisivat tätä 16-19-vuotiaiden esimerkkiä.
Miksi tehosterokotetta ei oteta?
Huolestuttavaa on myös se, että läpi kaikkien ikäryhmien jokin osuus ihmisistä on jättänyt toisen rokotteen hakematta. Esimerkiksi parhaitenkin rokotetulla ryhmällä, 75-79-vuotiailla reilut kolme prosenttia on syystä tai toisesta tyytynyt vain yhteen rokotteeseen (94,8 % vs. 91,5 %).
Nuoremmilla ikäryhmillä erot repeävät suuremmiksi ja suuremmiksi. Heillä tosin aikakin osatekijänä on vielä ensimmäisestä rokotteesta kulunut lyhyt aika. Silti jo esimerkiksi 40-44-vuotiaista yli 10 prosentilla on tehosterokote vielä ottamatta (82,3 % vs. 71,9 %)
THL:n Mika Salminen sanoo, että tehosterokotteiden laahaaminen on sinänsä normaali ilmiö. Väestö muuttuu päivittäin, kun ihmisiä siirtyy ikäryhmästä toiseen ja myös menehtyy.
Isompi syy lienee kuitenkin arjen haasteissa, hän arvio.
– Se on tavallaan väistämättä niin, että aina joku unohtaa tai aika ei sovi. Se voi viivästyä, mutta se ei ole mitenkään yllättävää tai epätavallista. Ero kuroutunee silti vähitellen pienemmäksi.