Tulevaisuudessa kodin käsite saattaa muuttua täysin: koti ei synnykään neljästä seinästä, vaan jokaisen omasta tietoteknisestä ympäristöstä.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
Jo nykyisellään koteja kytketään internetiin älykkäillä kodinkoneilla ja -laitteilla. Muiden muassa älykkäät kodinkoneet, älylukot ja -valot tulevat valloittamaan suomalaiset kodit vauhdilla seuraavan kymmenen vuoden sisällä.
Kodin käsitekin voi pian muuttua, tosin tämä vienee muutaman vuosikymmenen lisää. Tulevaisuuden koti ei olekaan kiinteä paikka, vaan täysin liikuteltavissa, muunneltavissa ja ohjattavissa, ennustaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto.
– Koti ei olisikaan enää niinkään fyysinen paikka vaan sinun ja tietoteknisen ympäristösi luomus. Sohva, sänky ja ruukkukasvi eivät olisikaan niin tärkeitä, vaan ainoastaan hyödykkeitä, jotka ovat täysin vaihtokelpoisia. Ympäristö ja kodin kokemus olisivat aineettomassa, tietotekniikan tuottamassa ympäristössä. Esimerkiksi osa näkemäämme kodin ympäristöä voi olla datalasien tuottamaa virtuaalitodellisuutta.
– Tällaisia ajatuksia voidaan visioida 30 vuoden päähän, kun sukupolvi, joka on kasvanut tietotekniikan ja sosiaalisen median parissa, kokee maailman ja kodin sitten aivan eri tavalla.
Lastemme lasten lapset saattavat kasvaa maailmassa, jollaista emme pysty vielä kuvitellakaan. Sitä ennen täytyy kuitenkin kokea älykotien murros.
Lähivuosina kodista löytyy jo paljon älykkäitä ominaisuuksia
Ailisto arvioi, että jo seuraavan kymmenen vuoden aikana ainakin kotien lämmitys, viilennys ja ilmanvaihto tulevat automatisoitumaan. Koteihin tullaan lisäämään antureita, joilla voidaan mitata ilman hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja ilmankosteutta sekä tarkkailla asukkaiden liikkumista kodissa.
– Kodit tulevat oppimaan asukkaidensa rytmin. Esimerkiksi ilmanvaihto ja lämmitys tulevat automatisoitumaan niin, että ne kytkeytyvät päälle ja pois asukkaiden elämisen mukaan, Ailisto sanoo.
Toinen lähitulevaisuudessa kehittyvä älykotitekniikka liittyy kodin turvallisuuteen: hälytysjärjestelmiä ja älylukkoja tullaan näkemään pian yhä useammassa suomalaiskodissa.
– Nykyisellään luottokortilla tehdyistä oudoista tilitapahtumista voi lähteä ilmoitus pankille, mutta tulevaisuudessa rakennuskin voi oppia, kun vaikka ovia avataan kummallisiin aikoihin, ja hälyttää vartioinnin paikalle.
Älykotiin tuodaan myöhemmin myös tekoälyä. Todennäköisesti tekoälykotia ohjattaisiin puheella tai eleillä. Kenties rinnalla nähdään vielä myöhemmin tulevaisuudessa ajatuksen voimalla ohjattava koti, vaikka juuri nyt se kuulostaa lähinnä sci-fi-elokuvalta.
– Jos mennään oikein pitkälle, niin voitaisiin kuvitella myssy, joka laitetaan päähän. Hyvin alkeellisia komentoja voidaankin jo välittää aivoista tietokoneelle. Mutta tästä ollaan vielä hyvin kaukana.
Kodin sisustus luodaan virtuaalitodellisuudessa
Virtuaali- ja lisätty todellisuus tulevat myös muovaamaan ajatteluamme kodista. Virtuaalilaseilla voitaisiin esimerkiksi muokata kodin sisustusta aina omaan makuun sopivaksi.
– Ennen vanhaan verhot vaihdettiin syksyllä ja keväällä, mutta tulevaisuudessa koko sisustuksen voisi valita. Seinille voisi valita virtuaalisia tapetteja, maalauksia ja ikkunoita, joista näkyy haluttu elävä maisema, jossa aallot tyrskyää ja linnut lentää.
Digitaalinen sisustus ja maisemat voivat tuntua oudolta ajatukselta vielä nyt, mutta virtuaalisesta todellisuudesta povataan seuraavan vuosikymmenen keskeisestä trendiä. Tuotekehityspanokset on jo suunnattu lukuisissa suuryrityksissä ja lahjakkaissa startupeissa tämän skenaarion todeksi tekemiseen.
– Olisi hyvin luontevaa, että rakennettu ympäristö integroituu yhteen virtuaalisen todellisuuden elämysten kanssa. Facebook, EasyPark, YouTube ja Spotify ovat lähiajan esimerkkejä muutamassa vuodessa miljoonyleisöitä keränneistä digitaalisista innovaatioista, tutkimuspäällikkö Kari Tervonen Suomen Asuntomessuilta sanoo.
Suomen Asuntomessujen tutkimus aiheesta kertoo, että kodin viihtyisyyden yksi tärkeimmistä ydintekijöistä on se, miten asunto mukautuu ympäristöönsä.
– Suomalaisten tarinoissa oman kodin viihtyisyydestä painottuvat ikkunanäkymät, valoisuus, parveke, kuisti ja piha. Nämä voivat hyvinkin saada seuraavalla vuosikymmenellä rinnalleen digitaalisia rikasteita, Tervonen pohtii.
– Asuntojen vuorovaikutteisesti asukkaan kanssa kommunikoivia kaupallisia ja ekologisia älyominaisuuksia, ja fyysisten tavaroiden omistamisen korvautumista palvelullisella vuokra- tai yhteisomistajuudella tulee varmasti lisääntymään paljon jo ihan lähivuosinakin, Tervonen lisää.
Tulevaisuuden koti ohjaa asukkaidensa elämää
Kuinka pitkälle tekoäly sitten kehittyy? Mahdollisuuksia on monia, eikä kaikkia ajatuksia edes ole vielä esitetty ääneen.
Ailisto arvelee, että mainosmaailmasta tuttu esimerkki voisi yleistyä myös tekoälykodissa. Jokainen on varmasti joskus googlannut sopivia matkakohteita ja hotelleja, minkä jälkeen mainoksia hotellihuoneista pompahtaa eteen kaikkialla netissä. Samanlainen ihmisen käyttäytymiseen perustava ohjaaminen voisi yleistyä myös älykodeissa.
– Tällä tavalla tekoäly voi ohjata ihmisen käytöstä perustaen sen hänen aiempaan käytökseensä tai verraten verrokkiryhmiin. Esimerkiksi tilastoista kaivetaan, että samanlainen perhe tekee ruokaa keskimäärin kello 17. Koti voisi alkaa sitten tuputtamaan ajoissa, että rupeapa nyt ruoanlaittopuuhiin.
Älyjääkaappi osaisi ehdottaa ruokia, joita raaka-aineista voisi tehdä. Monet kodin laitteet voidaankin jo kytkeä nettiin, mutta esineiden internet voitaisi viedä vieläkin pidemmälle.
Esimerkiksi suomalaiset palauttavat virvoitusjuomapullot takaisin kauppoihin, joissa viivakoodin lukema laite tulostaa kuitille palautettavan summan rahaa. Tulevaisuudessa tätä tuttua kikkaa voitaisiin käyttää laajemmin.
– Jos oletetaan, että tulevaisuudessa ihmiset innostuvat enemmän kierrätyksestä ja lakejakin säädetään tiukemmin siihen suuntaan, niin voisi käydä niin, että tuotepakkauksia alettaisiin seuraamaan. Kun esimerkiksi ostat maitotölkin, sinulla on myös vastuu sen kierrättämisestä. Siksi tölkkiä seurattaisiin sen koko elinkaaren ajan. Tästä vähän fiksumpi versio olisivat jonkinlaiset anturit, joita löytyisi edullisimmistakin tuotteista, Ailisto sanoo.
Mitä nyt pidämme älykkään kodin tuntomerkkeinä, tulee pian olemaan oletusarvoja
Älykodin ylläpitäminen vaatii myös uudenlaisia ratkaisuja. Kuinka kotia esimerkiksi ylläpidetään, huolletaan ja päivitetään kaikkine laitteineen? Yksi vaihtoehto voisivat olla autojen omistajille tutut huoltosopimukset ja -ohjelmat. Tässä Ailisto näkee myös liiketoiminta-alueen vapaana valloitettavaksi.
Viime vuosina on uutisoitu useista tapauksista, joissa hakkerit ovat iskeneet juurikin kodin älykkäisiin laitteisiin ja aiheuttaneet massiivista tuhoa. Näitä myös Ailisto pitää ilmeisinä uhkina. Nettiin kytketty koti voidaan tietenkin suojata palomuurein ja tietoturvaohjelmin, mutta koti täytyy pystyä myös kytkemään kokonaan irti verkosta.
– Viisasta olisi, jos olisi myös fundamentaaliratkaisu eli talo olisi kytkettävissä irti netistä, mutta kodin perusasiat toimisivat silti. Näin voitaisi palautua 1970–1980-lukujen tasolle ja välttyä täydeltä riippuvuudelta netistä.
Nyt puhumme älykodeista kuin ne olisivat vain osa lähitulevaisuuttamme. Kuitenkin jo muutaman vuosikymmenen kuluttua termi tulee olemaan standardi: 20–30 vuoden kuluttua voisimme puhua esimerkiksi tekoälykodista, superälykodista tai oppivasta kodista. Mitä nyt pidämme älykkään kodin tuntomerkkeinä, tulevat pian olemaan oletusarvoja.
Älyteknologioiden yleistyminen on kuitenkin ihmisestä, kuluttajasta kiinni. Haluavatko kuluttajat maksaa niistä? Koetaanko niitä kuitenkaan tarpeellisina? Ennustettavien tulevaisuuden teknologioiden lisäksi ihmisten täytyy myös kiinnostua niistä.