Tulevaisuuden naapurustossa kierrätyskin tapahtuu itsestään, sanoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen.
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut
Kuvittele aamuliikenne, jossa ei tarvitsisi koskaan juuttua ruuhkaan.
Kuvittele, että liikenteessä menopeliään ei tarvitsisi välttämättä edes ohjata itse.
Työpäivän voisi aloittaa myös kotoa, mutta päivän aikana tapaamiset hoidettaisi hologrammiyhteyden avulla.
Päivän päätteeksi kotiin ei tarvitsisi mennä ruokakaupan kautta, vaan älykkään jääkaapin tilaamat ostokset odottaisivat asukasta kotiovelle saapuessa.
Kun joukkoon lisätään vielä arjessa kenties vähemmän näkyvät tulevaisuuden ominaisuudet, kuten vähäpäästöinen liikenne ja energiaa kaupunkilaisten käyttöön tehokkaasti keräävät pinnat, voidaan puhua älykkäästä kaupungista.
Älykaupungin merkkejä näkyy jo
Älykäs kaupunki voi kuulostaa utopialta, mutta itse asiassa moni älykkään kaupungin toiminnoista on jo käytössä ympäri Suomea. Esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen Reittiopas-palvelu hyödyntää älykkäitä algoritmeja, jotka laskevat käyttäjälle valmiiksi reittiehdotuksia. Samoin rakennusten taloautomaatiossa on jo nyt ennustavia ja älykkäitä algoritmeja optimoimassa energiankulutusta ja parantamassa sisäilman laatua.
Sama teknologia tulee yleistymään tulevaisuudessa monen muunkin arkisen palvelun kohdalla, uskoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen.
– Koneälyä voisi käyttää vaikka siten, että se esikäsittelisi tiettyjä tietoja, joiden pohjalta koneäly tarjoaisi helposti strukturoidun aineiston, jonka perusteella käyttäjä voi tehdä päätöksensä. Esimerkiksi kun lääkäri miettii, mitä mahdollisuuksia jossain taudinkuvassa on, tietokone voi jo valmiiksi poimia relevantit tiedot.
Naapurustoissa samanlaista laajan verkoston tiedonvaihtoa voitaisi hyödyntää vaikkapa tehdessään päätöstä siitä, mikä asuinympäristön kouluista tarvitsisi ensimmäisenä korjausta.
Energiaa talteen jokaisesta liikkeestä
Älykkäässä asuinympäristössä tärkeimpiä hyötyjä olisivat päästöjen vähentäminen, energian käyttäminen tarpeen mukaan sekä tehokkaampi jätelämmön ja -kylmän talteenotto.
– Uskon, että tulevaisuudessa tulee koko ajan enemmän energiaa tuottavia ja itsestään puhdistuvia pintoja. Sellaisia ympäristöjä, jotka havaitsevat, missä ihmiset menevät ja mitä he haluavat niin, että arki sujuu helpommin, Airaksinen kuvailee.
– Tulevaisuudessa ei tunneta ikkunanpesua.
Toisin sanoen moni toiminto, joka tällä hetkellä vaatii esimerkiksi napin painalluksen, tullaan korvaamaan automatiikalla.
Energiaa syntyy jatkuvasti kaikesta, mitä teemme: portaalle astuessa syntyy tärähdys, jonka energia voitaisiin tulevaisuudessa napata talteen. Pöytätaso voi puolestaan taltioida valon, joka heijastuu pintaan auringosta tai valaisimista.
Kierrätyskin tulee tehostumaan. Nykyään kierrättäminen vaatii vielä sen, että asukkaan täytyy itse viedä kierrätettävä jäte kierrätyspisteeseen. Tulevaisuudessa jäte voisi kuitenkin itse ohjautua samasta jäteastiasta oikeaan kierrätysastiaan jonkinlaisen tunnisteen avulla.
Työelämä valtavassa murroksessa
Yksi merkittävimmistä tulevaisuuden muutoksista arjessa koskee työelämää. Viime vuosina etätyön määrä on hiljalleen kasvanut. Yhä useammin tapaamisia hoidetaan videoyhteyden avulla eikä kasvokkain.
– Työelämä on selkeästi murroksessa, mikä näkyy jo nyt: kaikkiin tapaamisiin ei enää mennä fyysisesti paikalle.
Lämpimän kädenpuristuksen sijaan neuvotteluita voisi tulevaisuudessa käydä hologrammien avulla. Työmatkoihin käytetty aika minimoitaisiin näin, ja työn tehokkuus voisi jopa lisääntyä. Työssä aikaa voisi jäädä enemmän luovalle ajatustyöskentelylle – arjessa perheelle ja vapaa-ajalle.
Tutustu älyasumiseen!
Asuntomessut järjestetään tänä kesänä Mikkelissä. Messuilla pääsee tutustumaan useisiin kiinnostaviin koteihin, jotka hyödyntävät viimeisintä älyteknologiaa.
– Monessa messukohteessa on käytössä erilaisia kotiautomaatiojärjestelmiä, jotka ohjaavat esimerkiksi kodinturvalaitteistoa tai ilmanvaihtoa. Tulevaisuudessa näemme asuntomessuilla varmasti myös tällä saralla paljon uutta, kertoo Mikkelin messutoimiston tiedottaja Piia Mäkilä.
Asuntomessut järjestetään 14.7.-13.8.2017.
Jo nyt muutos näkyy omalla tavallaan myös asuinympäristöissämme. Lähiöissä on selkeästi havaittavissa pientä virkistäytymistä: palveluita lisäämällä luodaan viihtyisyyttä, joka nostaa myös omien kotikulmien käyttöarvoa.
Älykkyydestä hyötyisivät erityisesti pienet kunnat
Älykkyys voisi näkyä myös alati sopeutuvassa logistiikassa: esimerkiksi kaupunkitapahtuman päätteeksi ihmisten purkautuessa tapahtuma-alueelta, robottibussit voisi ohjata juuri sinne, missä kapasiteettia tarvitaan.
Älykaupunki-käsitteestä puhuessa saattavat pienemmät kaupungit ja kunnat unohtua keskustelusta täysin, vaikka todellisuudessa älykkyydestä hyötyisivät eniten juuri pienimmät paikkakunnat. Hyvät yhteydet palveluiden pariin sekä etätyöskentelyn mahdollistavat, katveettomat verkkoyhteydet voisivat jopa pelastaa asukaskadosta kärsivän kunnan.
Airaksinen arvioi, että Suomessa älykaupungeista voisi puhua jo 10–15 vuoden kuluttua. Ei kuitenkaan tule unohtaa, että monessa arkisessa toiminnossa hyödynnetään jo älykkäitä ratkaisuja, jotka ovat löytäneet paikkansa arjessa.
Niihin ei välttämättä vain kiinnitetä enää huomiota.