Suomessa on hyvin vähän korruptiota kansainvälisten mittareiden mukaan, mutta ne eivät kerro koko totuutta vallan väärinkäytöstä maassamme.
Suomen sijoitus on erittäin hyvä kansalaisjärjestö Transparency Internationalin korruptiohavaintoindeksissä. Suomi sijoittuu listalla toiseksi, vain Tanska on Suomea puhtoisempi. Listan häntäpäässä ovat esimerkiksi Syria, Venezuela ja Somalia, joissa korruptiota havaitaan erittäin paljon.
Indeksissä maat pisteytetään asteikolla 0–100, nollan tarkoittaessa ”erittäin korruptoitunutta” ja 100 tarkoittaessa ”puhdasta korruptiolta”. Suomella pisteitä on 87, joka viestii erittäin vähäisestä havaitusta korruptiosta.
Oikeusministeriön erityisasiantuntija Venla Mäntysalon mukaan kansainväliset mittarit eivät kerro koko totuutta Suomessa esiintyvästä korruptiosta. Mittarit nimittäin keskittyvät pääosin julkisella sektorilla tapahtuvaan lahjontaan ja katutason korruptioon, jota Suomessa on tutkitusti vähän.
– Kansainväliset mittarit mittaavat huonosti Suomessa tapahtuvaa korruptiota. Niissä ei näy esimerkiksi julkisissa hankinnoissa tapahtuvat väärinkäytökset, joissa voi olla korruptiota. Ne jättävät myös rahanpesuun kitkeytyvät korruptiotapaukset ulkopuolelle, Mäntysalo huomauttaa.
Lue myös: KRP tutkii marjanpoimijoiden Suomeen tuloon liittyvää korruptiota – Thaimaahan maksettiin "kahvirahoja"
Epäeettiset päätökset ovat harmaalla alueella
Oikeusministeriön mukaan Suomessa on suuremman mittaluokan rakenteellista ja vaikeammin havaittavaa korruptiota.
Tällainen korruptio ilmenee elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa.
Korruptio voidaan jaotella rikosoikeudellisesti rangaistaviin muotoihin, kuten lahjonta, petos, kavallukset ja taloudelliset väärinkäytökset.
Kansainvälisten mittareiden ulkopuolle jäävät esimerkiksi Suomessa julkisissa hankinnoissa tapahtuvat väärinkäytökset ja rahanpesuun kitkeytyvät korruptiotapaukset.
Kaikki korruptio ei kuitenkaan kuulu rikoslain piiriin ja näitä tapauksia on haastava havaita.
– Harmaalla alueella ovat epäeettiset päätöksenteon mekanismit, päätöksenteko salassa, muodollisten rakenteiden ulkopuolella, ja lähipiirin sekä tuttavien suosinta. Nyrkkisääntönä on se, kestääkö se (päätös) päivänvaloa ja kestääkö se sille asetettujen lakien edellytyksiä, joita toiminnalle on asetettu, MTV:n Huomenta Suomessa aiheesta puhunut Mäntysalo kertoo.
Rikoslain ulottamattomissa olevaa korruptiota pyritään kitkemään ennaltaehkäisemällä.
– Meillä on laajat velvoitteet julkaista, vaikkapa hankintatietoja ja päätöksenteon perusteita, Mäntysalo alleviivaa.
Sisäinen valvonta voi paljastaa väärinkäytöksiä
"Harmaan alueen" tapaukset saattavat tulla esiin esimerkiksi sisäisen valvonnan seurauksena.
MTV Uutiset paljasti Valtion koulukotien hankinnoissa paljastuneen useita hankintalain vastaisia hankintoja.
THL:n tilaaman sisäisen tarkastuksen otannan mukaan koulukotien kehittämispäällikkö on esitellyt tai tilannut eri hankintoja suorahankintoina yhteensä yli 250 000 euron arvosta vuosien 2022–2023 aikana ilman hankintailmoitusta ja -sopimusta.
Lue lisää: MTV paljastaa: Poliisi tutkii Valtion koulukotien epäilyttäviä hankintoja
Sisäinen tarkastus: Koulukotien kululaskuissa epäselvyyksiä ja liikaa alkoholia – päälliköllä useita sivutoimia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Anneli Pouta kertoi MTV:lle THL:n aikovan laajentaa selvityksiä koskemaan myös aiempia vuosia.
Lue lisää: Koulukotien hankintavyyhti paisuu: THL selvittää rahankäyttöä yhä pidemmältä ajalta
Lehdistöllä merkittävä rooli korruptiotapausten paljastamisessa
Mäntysalo arvioi, että tutkivalla journalismilla on tärkeä rooli korruptiotapausten paljastamisessa.
– Tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa, mutta voi olla jopa puolet. Useat keskeiset tapaukset tulevat, kiitos tutkivan journalismin, esiin, Mäntysalo tietää.
Lehdistön vapaus on Mäntysalon mukaan tärkeä tekijä korruption kitkemiseksi.
– Se luo positiivisella tavalla pelotteen. Julkinen toiminta on julkisuuden valokeilassa, se vaikuttaa siihen, miten toimitaan.
Lue myös: Kittilän kaksi entistä kuntapäättäjää tuomittiin KKO:ssa ehdollisiin virkarikoksista
Miten tunnistaa korruptio?
Korruptiotorjunta ei ole pelkästään viranomaisten tehtävä, vaan jokainen voi toiminnallaan auttaa sen kitkemisessä.
Oikeusministeriön verkkopalvelu Korruptiotorjunta.fi-sivusto auttaa tunnistamaan korruption ja kertoo toimintaohjeista tilanteisiin, joissa epäilet korruptiota.
Korruptioon viittaavia varoitusmerkkejä ovat esimerkiksi:
Päätöksentekoon liittyvät ongelmat
Näihin lukeutuvat esimerkiksi salailu, keskitetty valta ja eturistiriidat.
Taloudelliset epäselvyydet
Esimerkkejä taloudellisista epäselvyyksistä ovat muun muassa kyseenalaiset laskut, huomattavan suuret edustuskulut ja maksusuoritukset.
Epäilyttävät hankinnat
Tehdäänkö organisaatioon perusteettomia hankintoja, esimerkiksi materiaalia, jolle ei ole todellisuudessa käyttöä?
Tarjouskilpailujen viitteet kartelleista
Viitteitä karteilleista voivat olla esimerkiksi yllättävät yhteistarjoukset kilpailevilta yrityksiltä, epätavallinen tarjous tai tahallinen epäonnistuminen.
Rekrytoinnin kyseenalaiset motiivit
Viran kelpoisuusehtoja saatetaan räätälöidä esimerkiksi siten, että tuttava sopii kuvaukseen tai sukulainen saa paikan, vaikkei ole pätevin hakija.
Suomessa on vuoden 2023 alusta asti ollut voimassa ilmoittajansuojelulaki. Ilmoittajasuojelun avulla väärinkäytöksistä voi ilmoittaa turvallisesti ja siten, että ilmoittajan henkilöllisyys on suojattu.