Korruptio on saanut viimeisen kymmenen vuoden aikana uusia muotoja. Suomessa sitä tapahtuu tavallisimmin poliittisella toimintakentällä ja julkisissa hankkeissa, joissa liikkuu paljon rahaa.
Korruptio nähdään usein vain lahjontana – eli rahaa annetaan jotain palvelusta vastaan.
Korruption muodot ovat kuitenkin muuttuneet paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana, sanoi Uutisaamun vieraana ollut Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Vesa Muttilainen, joka on tutkinut korruption vaikeimmin tunnistettavia muotoja.
– Mekin selvitimme esimerkiksi suosintaa, tällaista epävirallista päätöksentekoa hyvä veli -verkostoissa. Julkiset hankinnat ovat yksi tyypillinen korruptioalue – siellä liikkuu isot rahavirrat, Muttilainen antoi esimerkkinä ohjelmassa.
Suomi ei olekaan niin viaton kuin on luultu
Tutkimuksessa mukana ollut sekä korruptiota ja epäeettistä toimintaa paljon tutkinut emeritusprofessori Ari Salmisen mukaan Suomi näyttäytyy kansainvälisessä vertailussa ”hyvässä valossa”, mutta kun dataa tutkitaan tarkemmin, Suomi ei olekaan niin viaton maa.
– Kun tongitaan tarkemmin kotimaista tilannetta, löytyy vaikeasti mitattavia ja havaittavia korruption muotoja, Muttilainen sanoo.
Tutkimusjohtajan mukaan Suomessa keskeisiä riskialueita ovat esimerkiksi julkiset hankinnat sekä poliittisessa toimintaympäristössä tapahtuva korruptio.
Kuntatasolla riskialueita ovat maankäyttö, rakennusala ja yhdyskuntasuunnittelu.
Lue myös: Unelmien rakennushanke romuttui pahan kerran: Kiinteistönalut ränsistyvät edelleen paraatipaikalla Porvoossa – taustalla laaja rikosvyyhti, jota myös KRP tutkii
Muttilaisen mukaan julkisissa rakennushankkeissa korruptio voi ilmetä monin eri tavoin. Valtavia ”datamassojen” tutkiminen voi hänen mukaansa paljastaa, millaiset yritykset voittavat kilpailutuksen ja onko hankkeessa käytetty aliurakointia tai ulkomaalaista työvoimaa.
– Siellä on monenlaisia mittareita, jotka ovat ehkä varoitusmerkkejä – aina ei tietenkään ole kyse korruptiosta, Muttilainen korostaa.
– Kun varoituslippuja nousee riittävän monta, aletaan tarkemmin asiaa ja katsotaan mistä on kysymys, hän jatkaa.
Miten korruptiota pyritään estämään Suomessa? Kuuntele Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Vesa Muttilaisen haastattelu yllä olevalta videolta!
Entistä enemmän puhutaan yritysten ja järjestöjen korruptiosta
Kysyttäessä mitkä kotimaiset korruptiotilanteet ovat jääneet parhaiten mieleen, Muttilaisen lista on pitkä.
Viime vuosina korruptiota on tapahtunut muun muassa turvallisuusviranomaisten keskuudessa ja politiikassa eri puolueissa.
– Siellä on ollut Nuorisosäätiötä, Levin casea ja eri puolueissa tapauksia ja näitä tulee jatkossakin olemaan, Muttilainen pohtii.
– Entistä enemmän keskustellaan yrityspuolen, järjestöjen ja säätiöiden korruptiosta, hän lisää.
Lue myös: Yrittäjänuoret syyttävät Helsingin virkamiestä korruptiosta: "Meiltä on pyydetty rahaa pöydän alta" – poliisi käynnistänyt esiselvityksen
Onko Haaviston tapaus korruptiota?
Muttilaisen mukaan korruptiosta puhuttaessa enenevissä määrin pohditaan, miltä asiat näyttävät ulospäin, esimerkiksi julkisuudessa.
Julkisuuskuvaa ajatellessa, onko Haaviston tapaus mahdollisesti korruptiota, Vesa Muttilainen?
– En tähän lähde ottamaan kantaa, mutta..., toteaa aluksi.
Muttilainen kuittaa Haavisto-kysymyksen ottamalla puheeksi ”erään Afrikan maan” niin sanotun henkilökohtaisen stressitestin.
– Ensimmäinen taso on se, onko tämä rikollista, mitä olen tekemässä. Toinen taso on se, että onko se epäeettistä.
– Kolmas taso on se, miltä tämä näyttää tiedotusvälineissä ja neljäs taso on se, mitä lähipiirini tästä ajattelisi, Muttilainen toteaa.