Huono-osaiset nuoret aikuiset saavat muita enemmän talousapua omilta vanhemmiltaan, sisaruksilta ja ystäviltä, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Apua saavat eivät kuitenkaan halua korostaa saamaansa apua, vaan jopa vähättelevät sitä.
– Haastateltavat korostivat säännönmukaisesti ympärillään olevan turvaverkon tärkeyttä, myös pärjäämisensä kannalta. Konkreettista avun saantia olennaisemmaksi nousi ympärillä olevan turvaverkon olemassaolo: se, että on lähipiiri, jonka tietää tarvittaessa auttavan, korostaa tutkija Inka Pelkonen.
Huono-osaisuuden määrittelyssä otettiin huomioon muun muassa tulot ja sosiaaliset tekijät.
Pelkosen tutkimus kuului osana Suomen Akatemian rahoittamaan Sukupolvien ketju -hankkeeseen, jossa tutkitaan vuosina 1945-50 -syntyneitä suomalaisia suuria ikäluokkia ja heidän aikuisia lapsiaan.
Tutkimusta tehdään yhdessä Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen ja Väestöliiton kanssa. Tutkimuksessa kerätään tietoa sukulaisten ja ystävien välisestä yhteydenpidosta viiden vuoden välein. 
Kuvituskuva.
Lapsen tulo tuo äidin mieleen
Lasten saanti vaikuttaa tutkimuksen mukaan niin ikään sukulaissuhteisiin. Oman jälkikasvun myötä suhde omaan äitiin lähenee. Isät taas lähentyvät muksun myötä puolisojensa vanhempia. Lapsettomat naiset taas hoitavat sisarustensa lapsia enemmän kuin sellaiset naiset, joilla on omia lapsia.
– Tutkimuksessa on ilmennyt, että äidit saavat vähemmän lastenhoitoapua puolisonsa vanhemmilta, mikäli heillä on lapsia myös aiemmista liitoista. Myös isovanhempien avioerot vaikuttavat heidän yhteyksiinsä lapsenlapsiin. Eronneet isoisät ovat vähemmän yhteydessä ja hoitavat vähemmän lapsenlapsiaan kuin parisuhteessa elävät isoisät, sanoo tutkija Antti Tanskanen.
Uusperheissä täyssisaruksiin ja heidän lapsiinsa pidetään enemmän yhteyttä kuin sisarpuoliin ja heidän lapsiinsa.
Sukupolvien ketju -tutkimuksen haastatteluja on nyt tehty kaksi kierrosta. Kolmas kierros on määrä tehdä keväällä 2017.