Seitsemän haitallista ilmaisua: Ethän sano näin lapsellesi?

surumielinen lapsi
Tietynlaiset kommentit voivat vaikuttaa negatiivisesti lapsen itsetuntoon.Shutterstock
Julkaistu 13.04.2025 15:46
Toimittajan kuva
Outi Jaatinen

outi.jaatinen@mtv.fi

Tiettyjä kommentteja ei pitäisi lapselle heittää edes vihaisena, toteaa psykologi.

Vanhemmuuteen liittyä iloa, mutta myös haasteita. Stressaavina hetkinä ja kenties ärsyyntyneenä tai turhautuneena aikuisen suusta saattaa lipsahtaa jotain, mikä olisi ollut parempi jättää sanomatta.

Vaikka eräät toteamukset tai kommentit voivat vaikuttaa harmittomilta tai juuri kyseisessä tilanteessa oikeutetulta, psykologi Jeffrey Bernstein kirjoittaa Psychology Today -sivuston blogissa nähneensä konkreettisesti, miten ne voivat vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja emotionaaliseen hyvinvointiin.

Bernstein antaa kirjoituksessaan eräitä esimerkkejä lauseista, joita vanhemmat myöhemmin saattavat herkästi katua. Hän kertoo myös, mitä niistä voi seurata.

Lue myös: Vanhemmilla todella voi olla suosikkilapsi – tutkimus selvitti, millainen hän on

1. Sisaruksia vertaillaan toisiinsa

"Mikset voi käyttäytyä kuin veljesi?"

Tämäntyyppinen vertailu voi lisätä kaunaa ja epätervettä kilpailua sisarusten välillä. Se voi johtaa arvostuksen puutteeseen ja välien kiristymiseen.

lapsi pelaa tietokoneellaLasta ei ole suotavaa vertailla muihin. Kuvituskuva.Shutterstock

2. Absoluuttiset ilmaisut

"Aina sinä unohdat sen, mitä sanoin!"

Bernstein varoittaa, että absoluuttiset ilmaisut voivat saada lapsen ajattelemaan, että hän ei pysty muuttumaan. Se voi vaikuttaa hänen itseluottamukseensa ja motivaatioonsa.

3. Ilmaistaan pettymys, mutta ei tarjota tukea

"Luulimme, että pärjäisit paremmin."

Vaikka on luonnollista asettaa odotuksia lapselle, Bernstein muistuttaa, että oman pettymyksen ilmaiseminen ilman tuen tarjoamista voi saada jälkikasvussa aikaan riittämättömyyden tunnetta ja ahdistusta.

Lue myös: Nämä merkit lapsena viittaavat menestykseen aikuisena

4. Lapsen tunteita ei oteta vastaan

"Sinä ylireagoit, se oli vain vitsi."

Lapsen tunteiden mitätöinti voi tehdä hallaa hänen kyvylleen ilmaista itseään. Se saattaa johtaa siihen, että hän alkaa tukahduttaa tunteitaan, millä voi olla vaikutusta hänen tunneälyynsä.

Herkkää lasta ei kannata kovistella. Juttu jatkuu videon alla.

3:18imgMikäli vanhempi itse ei ole erityisherkkä, persoonat saattavat törmäillä. Lapsen herkkyys saattaa tuntua ärsyttävältä, jopa ahdistavalta. Haastattelussa psykologi Heli Heiskanen.

5. Negatiivinen leima

"Oletpa laiska!"

Bernstein muistuttaa, että tällainen negatiivisella tavalla leimaaminen voi vahingoittaa lapsen minäkuvaa. Se saattaa vaikeuttaa työmoraalin ja vastuuntunnon kehittymistä.

Lue myös: Riinan lapsia on koulukiusattu karmealla tavalla jo vuosia: "Meille sanottiin, että kiusaajillakin on oikeus lähikouluun"

6. Vertaat lastasi muiden lapsiin

”Katso, miten hyvin ystäväsi pärjää; mikset sinä voi tehdä samoin?”

Lasta ei parane vertailla myöskään muiden lapsiin. Tällainen vertailu voi vahingoittaa lapsen itsetuntoa ja luoda epätervettä kilpailua, mikä johtaa riittämättömyyden tunteeseen ja kaunaan.

äiti ja lapsiLapsi tarvitsee aikuisen tukea.Shutterstock

7. Suuttuneena lauotut loukkaukset

"Kunpa et olisi nyt siinä."

Bernstein varoittaa, että vihaisena lauotut loukkaavat kommentit voivat aiheuttaa lapselle syviä tunne-elämän arpia, jolloin lapset joutuvat kamppailemaan hylkäämisen tunteen ja heikon itsetunnon kanssa.

Vanhempi, muista myös tämä

Bernstein muistuttaa lopuksi, että vanhemmuus on haastava matka ja on luonnollista, että joskus tulee turhautumisen hetkiä. Hän kuitenkin uskoo, että lasten emotionaaliseen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa merkittävästi sillä, että kiinnitetään huomiota siihen, millaisia sanoja käytetään. 

Sen sijaan, että sanoja jotain, mikä saattaa haavoittaa, voimme pyrkiä tarjoamaan ohjausta, kärsivällisyyttä ja ymmärrystä, mikä auttaa lapsiamme kasvamaan itsevarmoiksi ja resilienteiksi yksilöiksi, jotka tuntevat itsensä syvästi rakastetuiksi, hän kirjoittaa.

Katso myös: Näin vanhempi voi vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä yhteyttä

1:14imgHuomenta Suomen vieraina SOS-Lapsikylän ehkäisevän työn johtaja Elina Stenvall sekä Väestöliiton vanhemmuuden asiantuntija Rozjin Rokhzad.

Lue myös: Älypuhelinten käytöstä uudet suositukset: Erityishuomio vuoden 2007 jälkeen syntyneistä lapsista

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähde: Psychology Today

Tuoreimmat aiheesta

Vanhemmuus